Kuulumisia ja kokemuksia kuluneen kesän vieraslajien torjunnasta

Palvelutalon väki jättipalsamin torjunnassa

Kesän 2017 aikana haitalliset vieraslajit askarruttivat monia. Luontoturvalle tuli paljon kysymyksiä jättiputkesta ja sitä myös haitallisista vieraslajeista eniten torjuttiin. Lahdessa on pyydetty asukkailta ilmoituksia jättiputkista ja uusia jättiputkien esiintymiä kesän aikana saatiin tietoon yli 40 kpl. Lahden alueella torjutaan jättiputkea veloituksetta myös yksityisten mailta kaupungin toimesta.

Pohjoisamerikkalainen puronieriä uhkaa syrjäyttää suomalaisen purotaimenen

RKTL 23.5.2007

Pohjois-Amerikasta Suomeen istutettu puronieriä uhkaa syrjäyttää alkuperäisen suomalaisen purotaimenen. Puronieriän aiheuttama uhka taimenelle on suurin jokien pienissä latvapuroissa, joista taimen on jo usein jopa kokonaan hävinnyt puronieriän levittäydyttyä alueelle.

Puronieriä sietää latvavesien olosuhteita, kuten matalia lämpötiloja ja happamuutta taimenta paremmin. Pienissä latvapuroissa esiintyy alkuperäisiä, uhanalaisiksi luokiteltuja taimenmuotoja ja ne ovat vaeltavien taimenmuotojen lisääntymiselle tärkeitä. Suurissa jokivesissä lohikaloihin kuuluvat puronieriä ja taimen sen sijaan voivat elää rinnakkain, mutta puronieriä puuttuu niistä usein kokonaan.

Puronieriän menestyminen taimenen kustannuksella Suomessa selvitettiin Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhteistutkimuksessa, joka julkaistiin 21.5.2007 arvostetussa kansainvälisessä tieteellisessä PNAS-julkaisussa. Tutkimuksen tekivät tutkija Kai Korsu ja professori Timo Muotka Oulun yliopistosta ja erikoistutkija, dosentti Ari Huusko RKTL:sta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kemijoen vesistöstä.

Pohjoisamerikkalaista puronieriää on istutettu moniin eurooppalaisiin taimenjokiin. Suomessa istutukset aloitettiin 1960-luvulla. Nykyisin puronieriää esiintyy etelästä Vantaanjoen vesistöalueelta napapiirin pohjoispuolelle Urho Kekkosen kansallispuistoon saakka. Puronieriä leviää yhä uusille jokiosuuksille, esiintyy paikoitellen erittäin runsaslukuisena ja aiheuttaa taimenkantojen taantumista.

"Vähintä, mitä nyt voidaan tehdä puronieriän leviämisen estämiseksi, olisi istuttamisen lopettaminen. Luonnollisesti lisääntyvät puronieriät tosin jatkavat leviämistään omalla painollaan eikä niiden hävittäminen liene enää mahdollista", sanoo tutkija Kai Korsu.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tilanne Pohjois-Amerikassa on aivan päinvastainen. Sinne sata vuotta sitten istutettu eurooppalainen ja myös Suomessa elävä taimen on lisääntynyt, levinnyt ja syrjäyttänyt paikallisen puronieriän monista joista. Uusi suomalaistutkimus osoittaa, että tulokaslajin menestyminen riippuu siitä, kuinka hyvin ympäristön ominaisuudet vastaavat sen elinympäristövaatimuksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ennustaa tulokaslajien leviämistä ja siten kohdentaa suojelutoimenpiteitä oikein.

Tulokaslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka siirretään tahallaan tai vahingossa yli niiden luontaisten levinneisyysrajojen. Ne ovat yksi suurimmista uhkista maapallon lajidiversiteetille eli eliöiden monimuotoisuudelle maankäytön ja ilmastonmuutoksen lisäksi. Tulokaslajit ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa monille alkuperäislajeille. Esimerkiksi eristyneillä valtamerten saarilla mantereelta tuodut pienpedot ovat hävittäneet monia niihin tottumattomia alkuperäislajeja. Tulokaslajien menestymistä on vaikea ennalta ennustaa ja se on keskeinen tutkimuksen kohde ekologian alalla.

Lisätietoja:

Kai Korsu, Oulun yliopisto, biologian laitos, gsm 0400 822 439, sähköposti: kai.korsu@oulu.fi

professori Timo Muotka, Oulun yliopisto, biologian laitos, gsm 0400 838 073, timo.muotka@oulu.fi

dosentti Ari Huusko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kainuun kalantutkimus, Manamansalo, gsm 0400 284 240, ari.huusko@luke.fi   (1.1.2015 alkaen: Luonnonvarakeskus)

Tilaa syöte Vieraslajit.fi RSS