Vieraslajien saapuminen ja leviämisreitit

Vieraslajien leviäminen toiselle maantieteellisel­le alueelle tapahtuu ihmisen tietoisella tai tahat­tomalla avustuksella. Globalisaatio, nopeasti lisääntynyt kansainväli­nen kauppa ja liikenne, erityisesti uudet liiken­nereitit merellä, maalla ja ilmassa, ovat johtaneet vieraslajien leviämisen voimistumiseen.

Lupiini on haitallinen vieraskasvi

Tarkoituksellinen tuonti ja levittäminen

Vieraslajeja on tuotu ja tuodaan edelleen maa­han hyötytarkoituksessa. Tarkoituksellisesti tuo­daan erityisesti hyötykasveja viljelyyn ja koriste­kasveiksi, kalalajeja vesiviljelyyn sekä riistalajeja metsästystä ja tarhausta varten. Lisäksi tuodaan lemmikkieläimiksi kaloja, matelijoita, lintuja, ni­säkkäitä ja selkärangattomia. Tuonti mahdollistaa vieraiden lajien leviämisen edelleen, sillä vierasla­ji voidaan tietoisesti tai tahattomasti vapauttaa tai se voi karata.

Puutarhakasvien ja eläinten kauppaa pidetään tärkeimpänä yksittäisenä selittävänä tekijänä se­kä tietoisissa (noin 70 %) että tahattomissa (noin 30 %) vieraslajien saapumisissa. Internetin vä­lityksellä käytävä kauppa on lisäksi johtanut sii­hen, että eri puolilla maailmaa tehtyjä tai kasva­tettuja tuotteita - esimerkiksi kasvien siemeniä tai akvaariokalojen elävää ruokaa - on helppoa tila­ta lähes kaikkialle. Tämä entuudestaan nopeuttaa vieraslajien hallitsematonta leviämistä.

Tahaton ihmisen aikaansaama vieraslajien kulkeutuminen

Liikennevälineiden, raaka-aineiden ja materiaali­en sekä välineistön mukana kulkeutuvien vieras­lajien siirtyminen alueelta toiselle on yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vieraslajeja voi kulkeutua esimerkiksi materiaalin, kuten kä­sittelemättömän raakapuutavaran tai puupakka­uksien mukana. Vieraslajit voivat kulkeutua myös liikennevälineissä, kuten laivojen painolastivesis­sä tai runkoon kiinnittyneenä. Tahattomasti maa­han saapuu erityisesti siemeninä, munina (selkä­rangattomia lajeja), tauteina, loisina tai muiden lajien mukana eli nk. epibionttina kulkeutuvia lajeja. Viime vuosina on vieraslajien tahattoman tuonnin määrä lisääntynyt tahalliseen luontoon vapauttamiseen verrattuna.

Kanavat, tunnelit ja muut rakennetut väylät kulkeutumisreitteinä

Lajit levittäytyvät myös ihmisen luomien reittien, kuten teiden, rautateiden, kanavien, siltojen, tun­neleiden tai kalateiden kautta. Mannerten välillä tai niiden sisällä liikenteen jatkuva nopeutumi­nen ja helpottuminen edesauttavat myös vieras­lajien leviämistä.

Esimerkkinä kanavat

Vaeltajasimpukka Kuva: Katriina Könönen, CC-BY-NC-4.0 Useita vieraslajeja on tullut Mustanmeren ja Kas­pianmeren suunnalta joki- ja kanavayhteyksien kautta Suomen rannikkovesiin ja Suomenlahden lähes makeavetiseen perukkaan, jopa Nevan suis­toon saakka. Vaeltajasimpukka (Dreissena poly­morpha) on sekä tunnetuin että haitallisin kaikis­ta Euroopan kanavatulokkaista. Sen arvioidaan kulkeutuneen uittotukkien mukana myös Suo­men aluevesille. Alusliikenteen määrän kasvu eri­tyisesti Venäjän sisävesillä tullee olemaan merkit­tävä vieraslajien leviämistä edistävä tekijä. Ilmas­ton lämpenemisen on arvioitu lisäävän joki- ja kanavayhteyksien kautta etelästä pohjoiseen le­viävien eläinlajien määrää.

 

Kuva: