Mustaherukan suonenkatovirus (Blackcurrant reversion virus)

Mustaherukan suonenkatovirus
(Blackcurrant reversion virus)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Virukset ja viroidit (virus)
      • Picornavirales
        • Secoviridae
          • Comovirinae
            • Nepovirus

Luonnehdinta

Mustaherukan suonenkatovirus (Blackcurrant reversion virus, BRV) on herukkakasvien (Grossulariaceae) heimoon kuuluvissa herukoissa esiintyvä kasvitaudin aiheuttaja. Suonenkatotauti on mustaherukan (Ribes nigrum L.) taudeista merkittävin tehokkaan leviämisen ja satoa alentavan vaikutuksensa vuoksi. 1950-luvulla osoitettiin, että suonenkatotauti leviää Eriophyidae-äkämäpunkkien välityksellä. Pallomaiset äkämäsilmut keväällä olivat herukoissa merkkinä äkämäpunkkisaastunnasta ja tähän liittyvästä suonenkatotaudista. Taudinaiheuttaja oli maailmalla tuntematon lähes sata vuotta.  Suonenkatotautisista kasveista eristettiin 1990-luvulla Suomessa tuntematon virus, joka aluksi osoitettiin suonenkatotautiin liittyväksi virukseksi ja myöhemmin osoitettiin suonenkatotaudin aiheuttajaksi. Eristetyn RNA- viruksen tunnistamiseen voitiin kehittää indikaattorikasvitestausta nopeampi testausmenetelmä.

Tunnistaminen

Taudin kuvaan kuuluu, että herukan lehden muoto muuttuu kapeaksi, lehtisuonten lukumäärä vähenee ja lehden laitahammastus on karkeata. Lehtiin saattaa ilmestyä keväällä keltainen mutkitteleva juova. Tauti etenee hitaasti.  3-5 vuoden kuluttua tauti on levinnyt koko pensaaseen. Suonenkatotaudista tunnetaan kaksi muotoa; ankara ja lievä. Selvin oire, epämuotoiset kukat on nähtävissä ankaran virusmuodon aiheuttamissa kukissa, joissa normaalin viiden terälehden sijasta on 10-12 terälehteä, heteet puuttuvat ja marjoja ei kehity. Oireiden perusteella tehty tunnistus voidaan varmistaa molekyylibiologisesti PCR-menetelmällä.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Mustaherukan suonenkatotauti on tunnettu herukan tautina jo 1900-luvun alussa Hollanissa ja Iso-Britanniassa. Tauti on havainnoitu myös Pohjoismaissa. Tautia esiintyy kaikkialla, missä mustaherukkaa viljellään Euroopasta Uuteen Seelantiin. Vaikka suonenkatovirus eristettiin Suomessa 1990, viruslähteenä oli skotlantilainen jalostuslinja, joka oli kasvanut Piikkiössä ja jossa esiintyi ankaran rodun kukkaoireet. Tautia tavataan myös puna- ja valkoherukassa sekä luonnonvaraisessa taikinanmarjassa ja pohjanpunaherukassa. Tautia esiintyy Suomessa sekä kaupallisilla viljelmillä että kotipuutarhoissa.

Haitat

Marjasadon väheneminen ja herukkapensaiden ränsistyminen

Torjunta

Sairaiden kasvien poistaminen, terve lisäysaineisto, äkämäpunkkien torjunta ja kestävät lajikkeet, joita ulkomailla on käytössä. Suonenkatotauti leviää mustaherukan äkämäpunkin (Cecidophyopsis ribis) välityksellä. Maailmalla on tunnistettu Ribes-lajeilla eläviä äkämäpunkkilajeja ainakin kuusi ja on mahdollista, että muutkin Cecidophyopsis-lajit siirtävät taudin aiheuttajaa.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Anne Lemmetty (Luke) - päivitetty 7.1.2016