HerukanhärmäVieraslaji

Podosphaera mors-uvae

Vieraslajiluokittelusta

Laatutuhooja istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla


Yleiskuvaus

Herukanhärmä (karviaishärmä) on tavallinen herukoiden ja karviaisen tuhosieni, joka ei nykyisin yleensä aiheuta suurta tuhoa. Tauti tunnettiin aluksi erityisesti karviaisen tuhoojana ja 1900-luvun alussa taudin pelättiin lopettavan karviaisen viljelyn kokonaan Suomesta. Taudinkestävien lajikkeiden ansiosta pelko osoittautui sittemmin aiheettomaksi. Nykyisin herukanhärmää esiintyy yleisimmin mustaherukassa, mutta sitä voi löytyä myös puna- ja valkoherukasta ja vanhoista karviaisen maatiaislajikkeista. Tautia esiintyy joskus myös taikinamarjapensaalla.

Herukanhärmä on kasvinterveyslainsäädännössä laatutuhooja, jota ei saa olla myytävissä kasveissa.


Tunnistaminen

Herukanhärmä ilmenee nuorimmissa lehdissä, versoissa ja marjoissa aluksi vaaleana jauhomaisena sienikasvustona. Etenkin karviaisen marjoissa härmäkasvusto muuttuu nopeasti ruskeaksi. Loppukesällä härmäkasvustossa näkyy pieniä tummanruskeita pisteitä, sienen kotelorakkoja. Härmätartunnan edetessä herukan lehdet käpertyvät, ruskettuvat ja karisevat pois. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja niiden kärkiosat saatavat kuihtua. Härmätartunnan saaneet marjat näivettyvät ja karisevat maahan.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Karviaishärmä on kuvattu ensimmäisen kerran Pohjois-Amerikassa 1834. Sieltä tauti on kulkeutunut karviaispensaiden kaupan myötä aluksi Lounais-Venäjälle (1890) ja 1900-luvun alkuvuosina kaikkialle Eurooppaan. Suomessa tauti on havaittu ensimmäisen kerran tiettävästi1904 Etelä-Hämeestä. Paria vuotta myöhemmin tautia esiintyi laajalti Uudellamaalla ja Viipurin läänissä. Nykyisin tautia esiintyy kaikkialla Suomessa, missä karviais- ja herukkapensaita kasvatetaan.


Haitat

Runsaana esiintyessään herukanhärmä heikentää pensaiden kasvua ja alentaa marjasatoa. Lisäksi se heikentää marjojen laatua. Härmäsienet eivät tuota marjoihin ihmiselle myrkyllisiä yhdisteitä.


Torjuntakeinot

Herukanhärmää voidaan parhaiten torjua ennakolta valitsemalla viljelyyn härmää kestäviä lajikkeita. Taudin leviämisriskiä voidaan vähentää leikkaamalla pensaat ilmaviksi. Härmäisten kasvinosien poistaminen pienentää leviämisriskiä. Härmä talvehtii herukan versoissa ja maahan varisseissa lehdissä, joten tauti yleensä ilmaantuu vuodesta toiseen samoihin pensaisiin. Härmäiset pensaat kannattaa hävittää ja korvata taudinkestävillä lajikkeilla. Ammattituotannossa härmää voidaan torjua kemiallisesti.


Mitä minä voin tehdä?

Herukanhärmän ilmaantuminen herukkapensaisiin ei edellytä erityisiä toimenpiteitä. Pensaat, joissa härmää esiintyy runsaasti vuodesta toiseen, kannattaa hävittää ja korvata taudinkestävämmillä lajikkeilla.


Kuvaustekstin laatijat

Asko Hannukkala (Luke), linkit päivitetty 2020

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: herukanhärmä
Tieteellinen nimi: Podosphaera mors-uvae
Vakiintuneisuus: Vakiintunut

  • Laatutuhooja
Havaintokartta