Epävakaa Hormuzinsalmi muodostaa suuren riskin vieraslajien globaalille leviämiselle

Maailmanlaajuinen ryhmä meribiologian ja merentutkimuksen asiantuntijoita ja tutkijoita varoittaa, että 28. helmikuuta 2026 alkanut Hormuzinsalmen pitkittynyt epävakaus ja jatkuvat sulut muodostavat edellytykset ennennäkemättömälle ekologiselle kriisille vieraslajien leviämisen näkökulmasta.

22. heinäkuuta Biological Invasions -tiedelehdessä julkaistu artikkeli ”Closure of the Strait of Hormuz May Trigger a Bioinvasion Super-Spreader Event” (Hormuzinsalmen sulku voi laukaista vieraslajien massaleviämisen), osoittaa tilanteen vakavuuden – kun yli 1 500 alusta seisoo toimettomina Persianlahdella ja Omaninlahdella, niiden runkoihin ja muille pinnoille kertyy nopeasti bakteereja, levää ja eläimiä (mm. merirokkoa). Kun nämä voimakkaasti eliöiden peittämät alukset palaavat osaksi maailmanlaajuista kauppaverkostoa, ne kuljettavat vieraslajeja satamiin ympäri maailman ja uhkaavat siten paikallisia ekosysteemejä ja elinkeinoja.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) suosittelee, että yli 30 päivää paikallaan olleiden alusten runkoihin kertyneet eliöt käsitellään välittömästi ennen laivaoperaatioiden jatkamista – osa näistä aluksista on kuitenkin ollut jumissa useita kuukausia alueella, jossa meriveden pintalämpötila on 30 celsius asteen molemmin puolin, ja suolapitoisuus paikoin yli 40, muodostaen erittäin voimakkaat kasvu- ja lisääntymisolosuhteet kiinnittyville merieliöille.

Tutkijoiden mukaan alusten runkojen puhdistaminen vedessä ennen lähtöä vähentäisi merkittävästi vieraslajien leviämisriskiä. Kilpailevien prioriteettien ja toiminnallisten rajoitteiden vuoksi vain harvalla aluksella on kuitenkin mahdollisuus poistaa runkoon kertyneet eliöt turvallisesti ja tehokkaasti ennen saapumista seuraavaan satamaan. Artikkelissa kehotetaan varustamoja, satamaviranomaisia ​​ja ympäristöhallintojen edustajia varautumaan jo nyt alusten runkojen puhdistustarpeiden aiheuttamaan ruuhkaan ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin tämän poikkeuksellisen uhan torjumiseksi. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:

• Aluksen runkoon kertyneiden eliöiden määrän arviointi ennen lähtöä.
• Mahdollisimman nopea aluksen pohjan pesu, sekä pesujätteen talteenotto.
• Varhaisen havaitsemisen ja nopean reagoinnin menetelmien käyttöönotto korkean riskin satamissa.
• Nopean varoittamisen ja tiedonvälityksen verkostojen luominen.