Ajankohtaista

Vieraslajien seurantajärjestelmä ja leviämisväylien toimintasuunnitelma valmiita

27.04.2017

Kuva: Terhi Ryttäri, CC-BY-NC-4.0 keltamajavankaali Vieraslajitiedon ja torjunnan hallintaa kehittävässä nk.VISAKE-hankkeessa valmistuivat EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämät toimenpiteet ja tekniset ratkaisut. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vieraslajien seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä, ml. torjuntatoimien vaikuttavuuden seurantamahdollisuus, sekä laatia tahattomien leviämisväylien kartoitus ja toimintasuunnitelma. Hanke tuotti lisäksi vieraslajiasioiden hyvään hallintaan liittyvää tietoa ja toimenpidesuosituksia myöhemmin toteutettavaksi jatkotoimiksi.

Linkit

Tehokas tiedottaminen auttaa haitallisten vieraslajien torjunnassa

06.04.2017

Valtioneuvoston viestintäosasto 6.4.2017 10.18
Tiedote 148/2017

EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit sekä estämään niiden leviäminen. EU:n vieraslajiluettelossa on nimetty yhteensä 37 haitallista vieraslajia. Tuoreessa EU-HAVI-hankkeessa selvitettiin, kuinka laajasti Suomesta löytyy luettelon lajeja ja kuinka niitä voitaisiin torjua.

Helsingin kaupungin vieraslajitoimenpiteitä toteutettu hyvin

17.03.2017

Helsingin vieraslajilinjauksessa vuosille 2015 ja 2016 esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on toteutunut tai käynnistynyt. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa oli vieraslajirekisterin valmistelu. Se valmistui vuonna 2015 ja vuonna 2016 siihen suunniteltiin täydennyksiä käyttäjien kokemusten pohjalta. Kohteita rekisteriin on kertynyt yli 1000 ja niistä noin 150:ssä on erittäin haitallisiksi luokiteltuja lajeja.

Seminaari: Monimuotoinen rapurutto: eläintauti vai vieraslaji?

09.03.2017

Jaostopäällikkö, ELT Satu Viljamaa-Dirks Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta luennoi rapurutosta. Se tunnetaan Suomessa vakavana eläintautina, joka on monin paikoin hävittänyt alkuperäisen rapulajimme, jokiravun.  

Evira tutkimusseminaari  on Helsingin Viikissä, Evira-talossa, Mustialankatu 3, luentosali C111,  ti 14.3.2017, klo 15.00 - 16.00. Seminaari on kaikille avoin ja siihen ei ole ennakkoilmoittautumista.

Tervetuloa!

Tiivistelmä

Satu Viljamaa-Dirks: Monimuotoinen rapurutto: eläintauti vai vieraslaji?

Evira: Älä tuo mehiläisen surmaa Suomeen

25.01.2017

Evira tiedote 25.1.2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa Italiasta mehiläisiä maahantuovia tahoja varmistamaan, ettei pakkausten mukana tule mehiläisille vaarallisia tuholaisia. Etelä-Italiasta on jo useampana vuonna löydetty pieniä pesäkuoriaisia (Aethina tumida). Pieni pesäkuoriainen kuuluu Suomen lainsäädännössä lakisääteisesti vastustettaviin, valvottaviin eläintauteihin. Kuoriaisepäilyistä on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon.

Pienet pesäkuoriaiset hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään. Munista kuoriutuvat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä siitepölyä. Runsaslukuisina ne tuhoavat kokonaisia mehiläispesiä.

Jättiputkien hävittäminen Suomesta – Lahden pilottihanke

19.01.2017

Lahdessa jättiputkien hävittäminen toimii pilottihankkeena ja mallina muiden lajien torjuntatoimiin

Kansallisessa vieraslajistrategiassa määritellään, että jättiputket on hävitetty Suomesta vuoteen 2025 mennessä. Lahden kaupungin näyttämällä esimerkillä tämä tavoite voidaan saavuttaa!

Lahden malli jättiputken torjunnassa

Lahti on ottanut tosissaan jättiputken hävittämisen alueeltaan ja tämä näkyy siinä, että haittakasvia on torjuttu kaupungin omien maiden lisäksi myös yksityisten mailta. Yksityisille tontinomistajille on tarjottu apua jättiputken hävittämiseen Lahden kaupungin toimesta veloituksetta. Lahdessa tähän on päädytty siitä syystä, että jättiputki leviää tontin omistussuhteista piittaamatta ja kaikilla yksityisillä tonttien omistajilla ei ole tietoa, taitoa eikä mahdollisuutta hävittää jättiputkea mailtaan.

Väitöstilaisuus: Rapuruton epidemiologia, 18.11.2016, Helsinki

15.11.2016

Väitöstutkimuksessa selvitettiin rapuruton esiintymistä Suomen jokirapukannoissa. Rapuruton aiheuttaa Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva leväsieni Aphanomyces astaci, joka kasvaa rapujen kuoressa. Eurooppalaisilla ravuilla tartunta johtaa yleensä nopeasti ravun kuolemaan. Tutkimuksessa todettiin Suomessa esiintyvän kahta eri rapuruton tyyppiä, joista toinen on taudinaiheutuskyvyltään heikompi ja voi jäädä piileväksi tartunnaksi heikkoon jokirapupopulaatioon. Piilevä tartunta estää jokirapukannan pysyvän palautumisen tuottavalle tasolle. 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikössä työskentelevä ELL Satu Viljamaa-Dirks väittelee tohtoriksi Helsingin yliopistosta, eläinlääketieteellisen tiedekunnan, eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolta.

Sivut

lisää