Vieraslajit napapiirin pohjoispuolella Suomessa
10.01.2019
Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen vieraslajeista Suomen arktisella alueella.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
Hallitus antoi 5.12.2018 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitetään puolestaan lisättäväksi riistalajeihin. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.
Kesällä 2018 harlekiinileppäpirkosta tehtiin useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja.
Valtakunnallinen vieraslajipäivä järjestetään Meri-Lapissa, Torniossa 7. syyskuuta. Tulevaan päivään osallistuu eri tahojen asiantuntijoita eri puolelta Suomea, ja tilaisuudessa tullaan käymään läpi monipuolisesti vieraslajiasiaa. Tapahtuma on avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan!
Maailmankaupan vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen kasvien ja muiden eliöiden tuonti lisäävät vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Myös lisääntyvä lemmikkien ja kasvien internetkauppa helpottaa vieraslajien siirtymistä ja vaikeuttaa niiden leviämisen valvontaa ja hallintaa. Ihmisten mukana kasvit, eläimet, mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusille alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi haitallisiksi vieraslajeiksi. Uusille alueille levitessään lajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja levittää tauteja ja loisia.
Vuoden 2018 ensimmäinen rapurutto löytyi poikkeuksellisesti jo tammikuussa jään alta Kiteeltä, kun sukeltaja kiinnitti huomiota kuolleisiin rapuihin järven pohjalla. Sen sijaan alkukesästä rapukuolemia ei ole tullut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Rapurutto tarttuu kuitenkin kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti se siirtyy ravustuksen ja rapusiirtojen välityksellä. Rapurutto ei tartu ihmiseen.
