Mikä on vieraslaji?

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

Lue lisää:

• Miten vieraslajit leviävät?
• Mitä haittaa vieraslajit aiheuttavat?
• Miten vieraslajeja torjutaan?

Haitallinen vieraslaji vai tulokaslaji?

Vieraslaji, haitallinen vieraslaji sekä EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji on määritelty EU:n vieraslajiasetuksessa (1143/2014). Lisäksi vieraslajilaissa (1709/2015) on määritelty kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji.

Haitallinen vieraslaji 

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n tai kansallinen vieraslajiluettelo)

Osa haitallisista vieraslajeista aiheuttaa niin merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle, että ne edellyttävät yhteisiä torjuntatoimia koko Euroopan unionin tasolla. Nämä EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon, jonka EU:n komissio hyväksyy.

Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista. Nämä lajit lukeutuvat kansalliseen vieraslajiluetteloon. Se sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Sekä EU:n että kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon lukeutuvia haitallisia vieraslajeja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Niitä ei saa

• päästää ympäristöön,
• tuoda maahan,
• pitää hallussa,
• kasvattaa,
• kuljettaa,
• välittää,
• saattaa markkinoille,
• myydä tai muuten luovuttaa.

Mitään vieraslajia, myöskään niitä, jotka ei kuulu EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon, ei saa päästä leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §).

Kansallisen vieraslajistrategian mukaiset termit, tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji, erityisen haitallinen vieraslaji ja potentiaalinen vieraslaji, eivät enää ole käytössä.

Säädellyt kasvintuhoojat

Säädeltyihin kasvintuhoojiin kuuluvat karanteenituhoojat ja laatutuhoojat, jotka ovat kasvinterveyslainsäädännössä säädeltyjä vierasperäisiä kasvintuhoojia.

Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Niitä ei saa esiintyä kasvintuotannossa, myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa, viheralueilla eikä metsissä. Viranomaiset määräävät hävittämistoimenpiteet karanteenituhoojille. Karanteenituhoojien havainnot ilmoitetaan aina Ruokavirastoon.

Laatutuhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joita ei saa esiintyä laisinkaan istutettavaksi tarkoitetuissa kasveissa (esim. taimiaineisto, ruukkukasvit, kesäkukat) tai esiintymiselle on annettu tietty raja-arvo. Tällä rajoituksella pyritään estämään laatutuhoojien leviämistä. Laatutuhoojien esintymistä vastaavat pääosin viljelijät ja myyjät omavalvontana.

Voit lukea lisää säädellyistä kasvintuhoojista Ruokaviraston sivuilta.

Tulokaslaji 

Tulokaslajit tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä, ilman ihmisen apua. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja eikä vieraslajeja, eivätkä ne siten kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Tulokaslajeja ovat esimerkiksi villisika (Sus scrofa), merimetso (Phalacrocorax carbo), neitoperhonen (Aglais io), rusakko (Lepus europaeus) ja kultasakaali (Canis aureus).