Tämän kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita. Kaikista vieraslajeista ei vielä ole kuvauksia tai kuvia, mutta ne lisätään mahdollisimman pian.
Kurtturuusu pitää hävittää pihoista ja puutarhoista kolmessa vuodessa. Vieraslajit vievät elintilan muilta kasveilta.
Lue koko vieraslajiuutinen, Yle Uutiset 9.6.2019. Toimittaja Minna Pantzar.
Terhi Ryttärin haastattelu vieraslajikasveista, Yle Uutiset, TV1 9.6.2019, Yle Areena.
Ohjeita kurtturuusun taltuttamiseksi:
MMM Tiedote 24.5.2019
Suomessa hyväksyttiin viime vuonna ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU-alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Suunnitelmaa on nyt täydennetty uudella suunnitelmalla, joka koskee 12 uutta EU:n vieraslajiluetteloon lisättyä lajia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hyväksyi uuden suunnitelman 23.5.2019.
MMM Tiedote 24.5.2019
Valtioneuvoston 23.5.2019 antaman vieraslajiasetuksen liitteenä on luettelo kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Luetteloon lisättiin asetuksen antamisen yhteydessä uusia kasvi- ja eläinlajeja sekä kaksi uutta eläinlajiryhmää. Asetuksella kiellettiin lisäksi koirasusien kasvattaminen. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2019.
MMM Tiedote 23.5.2019
Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin.
