Tämän kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita. Kaikista vieraslajeista ei vielä ole kuvauksia tai kuvia, mutta ne lisätään mahdollisimman pian.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry tiedottaa
Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot
Maa- ja kotitalousnaiset haastavat suomalaiset suuriin suomalaisiin vieraslajitalkoisiin Vuoden maisemateko 2019 -kilpailulla. Viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla kannustetaan yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä yhteistyöhön vieraskasvilajien torjumiseksi ja Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun saakka.
Suomessa kasvaa monia vieraskasvilajeja, jotka valtaavat tilaa luontaisilta lajeiltamme. Pahimmillaan luontoon levinneet vieraslajit ovat vaaraksi ihmisille ja suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka vieraslajit saattavat olla komeita ja eksoottisen näköisiä, niiden ei tule antaa levitä. Torjunnan aloittaminen omasta puutarhasta on usein helpointa.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä viime vuonna ensimmäistä kertaa laadittuun haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan. Täydennysehdotus sisältää toimenpiteitä EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen 12 uuden lajin torjumiseksi. Hallintasuunnitelman sisältöön voi vaikuttaa tänään alkaneella lausuntokierroksella. Määräaika lausunnoille on 5.4.2019.
Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen vieraslajeista Suomen arktisella alueella.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2019 TIEDOTE 5/2019
Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
EU:n haitallisten vieraslajien listalle lisättyjen lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallintatoimenpiteet selvitettiin EU-HAVI2 -hankkeessa.
Valtioneuvoston tiedote 9.1.2019
