Tämän kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita. Kaikista vieraslajeista ei vielä ole kuvauksia tai kuvia, mutta ne lisätään mahdollisimman pian.
Kesällä 2018 harlekiinileppäpirkosta tehtiin useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja.
Suomessa hyväksyttiin keväällä 2018 ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU:n alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös vuonna 2016 julkaistussa kansallisessa luettelossa, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesäkuussa käynnistämän Bongaa viikon vieraslaji -kampanjan tavoitteena oli lisätä osaltaan tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä auttaa niiden tunnistamisessa ja torjunnassa.
Lue MMM:n uutinen
Valtakunnallinen vieraslajipäivä järjestetään Meri-Lapissa, Torniossa 7. syyskuuta. Tulevaan päivään osallistuu eri tahojen asiantuntijoita eri puolelta Suomea, ja tilaisuudessa tullaan käymään läpi monipuolisesti vieraslajiasiaa. Tapahtuma on avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan!
Päivään osallistumisesta voit ilmoittautua Essi Vakkurille sähköpostitse tai puhelimitse: p. 050-51466151 sähköposti: essi.vakkuri@maajakotitalousnaiset.fi
Ennakkoilmoitautuminen viimeistään 24.08 2018
Maailmankaupan vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen kasvien ja muiden eliöiden tuonti lisäävät vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Myös lisääntyvä lemmikkien ja kasvien internetkauppa helpottaa vieraslajien siirtymistä ja vaikeuttaa niiden leviämisen valvontaa ja hallintaa. Ihmisten mukana kasvit, eläimet, mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusille alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi haitallisiksi vieraslajeiksi. Uusille alueille levitessään lajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja levittää tauteja ja loisia.
EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa nimettyjä haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan. Muiden osalta rajoitukset kannattaa tarkistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Noudattamalla kasvien ja eläinten tuontiin liittyviä ohjeita estät haitallisten vieraslajien leviämistä.
Vuoden 2018 ensimmäinen rapurutto löytyi poikkeuksellisesti jo tammikuussa jään alta Kiteeltä, kun sukeltaja kiinnitti huomiota kuolleisiin rapuihin järven pohjalla. Sen sijaan alkukesästä rapukuolemia ei ole tullut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Rapurutto tarttuu kuitenkin kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti se siirtyy ravustuksen ja rapusiirtojen välityksellä. Rapurutto ei tartu ihmiseen.
Lisätietoja: Eviran tiedote 16.7.2018
