Ajankohtaista

Haitallisten vieraslajien torjuntaan erilaisia rahoituslähteitä

Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.

Uusi kansainvälinen vieraslajisivusto perustettu

Invasive species - the livelihoods threat

CABI on perustanut uuden kansainvälisen portaalin 
Invasive species - the livelihood threat, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista. Palvelu löytyy osoitteesta http://www.invasive-species.org/

Palvelusta löytyy lajikuvausten lisäksi kuvauksia ja tarinoita vieraslajien ympäristö-, sosiaalisista- ja taloudellisista vaikutuksista eri maanosissa. Asiat tuodaan esiin helppotajuisesti ja mukana on runsaasti kuvia ja videoesityksiä. Sivusto on englanninkielinen.

Hyviä kokemuksia japanintattaren ja jättipalsamin torjunnasta

Haitallisten vieraslajien biologista torjuntaa tutkitaan Britanniassa. CABI:ssa on jatkettu aikaisempia selvityksiä.

Japantattaren torjuntaa on testattu vuodesta 2010  Japanista tuodulla Aphalara itadori -nimisellä kirvalajilla, joka on erikoistunut juuri tähän kasvilajiin. Vuonna 2015 todettiin, että aikaisemmin levitetty kirvapopulaatiot eivät ole selvinneet. Tänä vuonna on aloitettu uusia kirvan levityksiä tavoitteena pysyvämpi kirvakanta. Lisätietoja ja kuvia kirvasta on CABIn Japanes knotweed -sivulla. CABI:n asiantuntija Dic Shaw - katso video

Artikkeleita vieraslajien tietojärjestelmistä ja tiedonhallinnasta

MBI kansiKesäkuussa 2015 ilmestyi Management of Biological Invasions -lehden numerossa 2 useita kiinnostavia englanninkielisiä artikkeleita, jotka ovat vapaasti ladattavissa. Aiheina ovat mm. vieraslajeihin liittyvät tietojärjestelmät, avoimen datan merkitys tiedonhallinnassa, vieraslajien asiantuntijaverkostot sekä kansalaishavainnot.    Siirry lehden sivulle > 

Jättipoimulehti tarkkailtavien vieraslajien luetteloon

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on päättänyt lisätä jättipoimulehden (Alchemilla mollis) Suomessa tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille.

Pohjoismaisten vieraslajien leviämisreitit kartoitettiin ja luokiteltiin tärkeysjärjestykseen

Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kartoitettiin haitallisten vieraslajien leviämisreittejä niin kutsutussa ATAN -hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin, miten vieraslajit ovat todennäköisesti saapuneet Pohjoismaihin ja Baltian maihin, mukaan lukien Islantiin ja Färsaarille. Englanninkielinen raportti julkaistiin keväällä 2015.

Jätä vieraslajit rajan taa - Ohjeita matkailijoille ja internetasiakkaille

Maailmankaupan jatkuva vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen eliöiden tuonti lisäävät entisestään vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Ihmisten mukana kasvit ja eläimet sekä mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusillekin alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi vieraslajeiksi.

Heitteille jätetty kissa on haitallinen vieraslaji - Villiintynyt kissa saalistaa luonnossa alkuperäisiä eläimiä

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta muistuttaa, että kissoja ei saa koskaan jättää heitteille luontoon. Villiintynyt kissa on tehokas saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta. Kansallisen vieraslajistrategian  luokituksen mukaan kissa on villiintyneenä haitallinen vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Älä siis ota kesäkissaa ja jätä sitä syksyn tullen heitteille.

Uusi laki torjuu vieraslajeja, jotka ovat vakava uhka luonnolle

Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.

Uusi rapustrategia turvaa joki- ja täpläravun rinnakkaiselon vesistöissämme ja ehkäisee rapuruton leviämistä

 

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.

Sivut