Ajankohtaista

Saaristomerelle kotiutunut liejutaskurapu aiheuttaa haittaa paikalliselle lajistolle

22.11.2017

FM Tiia Forsström selvitti väitöstutkimuksessaan vieraslaji liejutaskuravun ekologiaa, populaatiorakennetta ja -genetiikkaa, vieraslajin havaitsemista genetiikan menetelmiä käyttäen sekä uudenlaisen lajin vaikutuksia Saaristomeren paikalliseen lajistoon. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan liejutaskurapu hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä. (Väitös: FM Tiia Forsström, 1.12.2017, biologia)

Turun yliopiston tiedote 21.11.2017

Väitöskirja sähköisenä

Kuulumisia ja kokemuksia kuluneen kesän vieraslajien torjunnasta

16.10.2017

Palvelutalon väki jättipalsamin torjunnassa

Kesän 2017 aikana haitalliset vieraslajit askarruttivat monia. Luontoturvalle tuli paljon kysymyksiä jättiputkesta ja sitä myös haitallisista vieraslajeista eniten torjuttiin. Lahdessa on pyydetty asukkailta ilmoituksia jättiputkista ja uusia jättiputkien esiintymiä kesän aikana saatiin tietoon yli 40 kpl. Lahden alueella torjutaan jättiputkea veloituksetta myös yksityisten mailta kaupungin toimesta.

Etelä-Saimaalla havaittu suuri vesikotilo on maailmalla haitallinen vieraslaji

20.09.2017

Omenakotilo, Pomacea-suvun iso vesikotilolaji kuvattiin Saimaalla. Pekka TuuriSaimaan Vehkataipaleelta Lappeenrannan pohjoispuolelta löytyi elokuussa 2015 Suomen oloissa suuri vesikotilo. Elinvoimaisena liikkuvan kotilon havaitsi vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri, jonka ottama kuva ohessa. Kotilo määritettiin tänä kesänä kuvien perusteella ympäristöhallinnon nilviäistyöryhmässä omenakotiloihin eli Pomacea-sukuun kuuluvaksi vierasperäiseksi lajiksi (englanniksi apple snails). Tarkempi lajimääritys vaatii lisätutkimuksia.

Lähde mukaan WWF:n ja Metsähallituksen järjestämiin koko päivän mittaisiin luonnonhoitotalkoisiin Hangon hiekkarannoille sunnuntaina 17.9.!

11.09.2017

Hangon Furuvikin luonnonsuojelualue on lajistollisesti Suomen arvokkaimpia luonnonhiekkaranta- ja dyynialueita. Alueella elää 30 uhanalaista tai harvinaista näihin elinympäristöihin sitoutunutta eliölajia. Koristeistutuksista hiekkarannoille karannut haitallinen vieraslaji kurtturuusu kuitenkin uhkaa avoimia hiekkarantoja ja rantaketoja. Kurtturuusun torjunta alueella on alkanut vuonna 2008 ja suurin osa suojelualueen kasvustoista on saatu jo hävitettyä. Nyt jatkamme jäljellä olevien kurtturuusujen hävittämistä päivän mittaisissa talkoissa. Talkoot ovat osa WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteistä Terve askel luontoon -hanketta, sekä Metsähallituksen koordinoimaa Paahde-LIFE -hanketta.

Kurtturuusu leviää saaristossa - torjunta pitäisi aloittaa heti kasvuston löytymisen jälkeen

04.09.2017

Kurtturuusun esiintymistä luonnonympäristöissä on viime vuosina tutkittu eri puolilla saaristoa. Kasvustojen sijaintia, pinta-aloja, kasvupaikkoja ja niiden uhkaamia luontotyyppejä on selvitetty. Saaristomeren kansallispuistossa ja sen lähialueilla tätä työtä on tehty järjestelmällisesti yli 1000 saarella. Luontoon levinneitä kurtturuusun kasvustoja on torjuttu ja onnistuttu hävittämään sekä lukuisissa vapaaehtoisten järjestämissä talkoissa että Metsähallituksen luontopalveluiden virkatyönä. Kokemuksia näistä toimenpiteistä on kerätty yhteen. Myös kurtturuusun leviämishistoriaa ja -väyliä on pohdittu, linjattu tarvittavia poliittisia toimia lainsäädännön kehittämiseksi sekä määritelty käytännön leviämisen estämiseen ja torjuntaan liittyä toimenpiteitä. Aiheesta on nyt julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia:

Pesukarhu ja punakorvakilpikonna ovat laittomia maahantulijoita

12.05.2017

KORKEASAAREN ELÄINTARHA &
VIERASLAJIASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA    

TIEDOTE 11.5.2017

PESUKARHU JA PUNAKORVAKILPIKONNA OVAT LAITTOMIA MAAHANTULIJOITA

PesukarhuKorkeasaaren pesukarhutarhassa asuu uusi nuori uros – se on entinen lemmikki, josta luovuttiin pitovaikeuksien vuoksi. Toimelias nuori pesukarhu oli omistajansa asunnon täystuho. Olemukseltaan soma, mutta lemmikiksi täysin soveltumaton laji on lisäksi EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa, kuten myös tutumpi lemmikki punakorvakilpikonna. Näiden lajien tuonti Suomeen on nykyään kielletty.

Sivut

lisää