Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka
on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. 
Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Kansainvälisessä yhteistyössä valmistui tieteellinen artikkeli meriympäristön vieraslajien seurannasta. Artikkelissa pohditaan,
miten meriympäristössä elävät ja leviävät vieraslajit havaittaisiin nopeimmin ja millainen seurantaohjelma tulisi laatia, jotta kansainväliset lakivaatimukset täytettäisiin. Tärkeintä olisi perustaa jatkuva seuranta satamiin, joihin vieraslajit ensin saapuvat. Sen lisäksi biologista pitkäaikaisseurantaa tulisi laajentaa kattamaan ajallisesti ja paikallisesti sekä rannikon että avomeren elinympäristöt, jotta vieraslajien vaikutuksista saataisiin tietoa.
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on muuttanut hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokituksen haitalliseksi. Ne uhkaavat alkuperäislajeja ja runsastuttuaan voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia vesiympäristöissä.
Ensimmäiset yksilöt lajeista havaittiin Suomessa vuonna 2005, ja vielä kansallista vieraslajistrategiaa luotaessa vuonna 2010 havaintoja oli vain muutamista paikoista. Siksi hopearuutana ja mustatäplätokko sijoitettiin ensin luokkaan tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset. Sittemmin lajit ovat levittäytyneet laajemmalle, ja niiden tiheydet ovat paikoin niin suuria, että alkuperäislajit ovat joutuneet ahtaalle. Myös muualla maailmassa ne ovat paikoin runsastuneet valtalajeiksi, mikä on johtanut muutoksiin vesiympäristössä ja alkuperäislajien runsaudessa.
Haitallisia vieraslajeja ei pitäisi löytyä taimitarhojen valikoimista, ja puutarhajäte on tärkeää käsitellä oikein. Näin estetään
haitallisten vieraskasvien leviämistä luontoon, jossa ne voivat syrjäyttää luontaisia lajeja tai muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi. Vieraslajiasioiden neuvottelukunta laati ohjeistukset sekä taimimyymälöille että pihanhoitajille.
Tuhoojien leviämisriskiä eri kasvilajeissa ja -tuotteissa voidaan nyt arvioida Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja 
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kokoamien tietojen avulla. Yli kahdensadan kasvilajin ja -tuotteen tuontimäärien avulla ennakoidaan tuhoojien leviämisväyliä. Riskien tutkiminen on tärkeää, koska suomalaisen kasvintuotannon arvoksi laskettiin selvityksessä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.
EU hyväksyi 29.9. asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajien aiheuttamia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin. 
Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu tänä kesänä erikoinen tulokaslaji. Kyseessä on sammaleläin Pectinatella magnifica, joka elää jopa tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmisen terveydelle, mutta yhdyskunnat voivat kiinnittyä laiturirakenteisiin tai haitata painolastina nuotassa. Muualla maailmassa on havaittu lajin tukkivan vedenottoputkia. Lajin leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä.
Saimaan kanavalta on saatu vieraskalalaji valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus), jota ei ole ennen tavattu Suomessa. Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on pohjalla elävä särkikala, joka pienen kokonsa takia harvoin jää normaaleihin kalanpyydyksiin. Kalataloudellista merkitystä valkoevätöröllä tuskin tulee olemaan, ja sen mahdollisista vaikutuksista ravintoverkkoon tiedetään vasta myöhemmin.
Näytteeksi saatu 9 cm mittainen valkoevätörö oli tarttunut Joni Matteron koukkuun Saimaan kanavalla pidetyissä onkikilpailuissa.
Haitallisten vieraslajien aiheuttamat maailmanlaajuiset ongelmat nostettiin jälleen kerran pöydälle 
kansainvälisissä keskusteluissa. Tällä kertaa uutta tietoa saatiin vieraslajien leviämisväylistä.
