Ajankohtaista

Hyviä kokemuksia japanintattaren ja jättipalsamin torjunnasta

Haitallisten vieraslajien biologista torjuntaa tutkitaan Britanniassa. CABI:ssa on jatkettu aikaisempia selvityksiä.

Japantattaren torjuntaa on testattu vuodesta 2010  Japanista tuodulla Aphalara itadori -nimisellä kirvalajilla, joka on erikoistunut juuri tähän kasvilajiin. Vuonna 2015 todettiin, että aikaisemmin levitetty kirvapopulaatiot eivät ole selvinneet. Tänä vuonna on aloitettu uusia kirvan levityksiä tavoitteena pysyvämpi kirvakanta. Lisätietoja ja kuvia kirvasta on CABIn Japanes knotweed -sivulla. CABI:n asiantuntija Dic Shaw - katso video

Artikkeleita vieraslajien tietojärjestelmistä ja tiedonhallinnasta

MBI kansiKesäkuussa 2015 ilmestyi Management of Biological Invasions -lehden numerossa 2 useita kiinnostavia englanninkielisiä artikkeleita, jotka ovat vapaasti ladattavissa. Aiheina ovat mm. vieraslajeihin liittyvät tietojärjestelmät, avoimen datan merkitys tiedonhallinnassa, vieraslajien asiantuntijaverkostot sekä kansalaishavainnot.    Siirry lehden sivulle > 

Jättipoimulehti tarkkailtavien vieraslajien luetteloon

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on päättänyt lisätä jättipoimulehden (Alchemilla mollis) Suomessa tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille.

Pohjoismaisten vieraslajien leviämisreitit kartoitettiin ja luokiteltiin tärkeysjärjestykseen

Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kartoitettiin haitallisten vieraslajien leviämisreittejä niin kutsutussa ATAN -hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin, miten vieraslajit ovat todennäköisesti saapuneet Pohjoismaihin ja Baltian maihin, mukaan lukien Islantiin ja Färsaarille. Englanninkielinen raportti julkaistiin keväällä 2015.

Jätä vieraslajit rajan taa - Ohjeita matkailijoille ja internetasiakkaille

Maailmankaupan jatkuva vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen eliöiden tuonti lisäävät entisestään vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Ihmisten mukana kasvit ja eläimet sekä mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusillekin alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi vieraslajeiksi.

Heitteille jätetty kissa on haitallinen vieraslaji - Villiintynyt kissa saalistaa luonnossa alkuperäisiä eläimiä

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta muistuttaa, että kissoja ei saa koskaan jättää heitteille luontoon. Villiintynyt kissa on tehokas saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta. Kansallisen vieraslajistrategian  luokituksen mukaan kissa on villiintyneenä haitallinen vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Älä siis ota kesäkissaa ja jätä sitä syksyn tullen heitteille.

Uusi laki torjuu vieraslajeja, jotka ovat vakava uhka luonnolle

Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.

Uusi rapustrategia turvaa joki- ja täpläravun rinnakkaiselon vesistöissämme ja ehkäisee rapuruton leviämistä

 

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.

Meriympäristön vieraslajien seurantaa tehostettava satamissa

Kansainvälisessä yhteistyössä valmistui tieteellinen artikkeli meriympäristön vieraslajien seurannasta. Artikkelissa pohditaan,Kuvaaja: Maiju Lehtiniemi miten meriympäristössä elävät ja leviävät vieraslajit havaittaisiin nopeimmin ja millainen seurantaohjelma tulisi laatia, jotta kansainväliset lakivaatimukset täytettäisiin. Tärkeintä olisi perustaa jatkuva seuranta satamiin, joihin vieraslajit ensin saapuvat. Sen lisäksi biologista pitkäaikaisseurantaa tulisi laajentaa kattamaan ajallisesti ja paikallisesti sekä rannikon että avomeren elinympäristöt, jotta vieraslajien vaikutuksista saataisiin tietoa.

Vieraslajit hopearuutana ja mustatäplätokko luokiteltiin haitallisiksi

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on muuttanut hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokituksen haitalliseksi. Ne uhkaavat alkuperäislajeja ja runsastuttuaan voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia vesiympäristöissä.

Ensimmäiset yksilöt lajeista havaittiin Suomessa vuonna 2005, ja vielä kansallista vieraslajistrategiaa luotaessa vuonna 2010 havaintoja oli vain muutamista paikoista. Siksi hopearuutana ja mustatäplätokko sijoitettiin ensin luokkaan tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset. Sittemmin lajit ovat levittäytyneet laajemmalle, ja niiden tiheydet ovat paikoin niin suuria, että alkuperäislajit ovat joutuneet ahtaalle. Myös muualla maailmassa ne ovat paikoin runsastuneet valtalajeiksi, mikä on johtanut muutoksiin vesiympäristössä ja alkuperäislajien runsaudessa.

Sivut