Riisihäröt ovat merkittäviä tuholaisia myllyissä, leipä- ja suklaatehtaissa ja niitä voi esiintyä koko kaupan ketjussa asuntoihin saakka. Esiintyessään suurina määrinä riisihäröt voivat pienentää raaka-aineen kuivamassaa merkittävästi ja niiden elintoimintojen tuottama kosteus voi pilata sitä mm aiheuttamalla homeiden kasvua. Lisäksi suuri määrä kuolleita ja eläviä häröjä heikentää tuotteen kauppa-arvoa. Laji on lentokyvytön tai heikosti lentävä, joten se siirtyy paikasta toiseen raaka-aineiden ja tavaroiden mukana.
Aikuiset riisihäröt ovat n. 2,5-3,5 mm pituisia väritykseltään tumman tai ruosteenruskeita kapeita ja litistyneitä kuoriaisia, joiden etuselän reunoilla on piikkimäisiä ulokkeita. Riisihärön ohimot silmien takana ovat pyöristyneesti ulkonevat, toisin kuin sitä suuresti muistuttavalla kauppahäröllä Oryzaephilus mercator, jonka ohimot ovat selvästi kulmikkaat. Riisihärön pää on myös leveämpi ja silmät pienemmät kuin kauppahäröllä. Toukat ovat vaaleita, kapeita ja litistyneitä, n. 3 mm pituisia ja niillä on hyvin kehittyneet raajat ja tuntosarvet.
Riisihärö on kotoisin trooppisilta alueilta. Laji on kuvattu Surinamista peräisin olevan yksilön perusteella. Globaalin kaupankäynnin välityksellä se levinnyt ympäri maailman jo 1700 luvulta alkaen ja on nykyään kosmopoliiti.
Riisihäröstä on havaintoja koko eteläisestä Suomesta Oulun ja Kainuun seudulle asti. Laji esiintyy ainoastaan sisätiloissa, eikä selviä ulkona Suomen talvesta.
Riisihärö kulkeutuu mm. leipäviljan, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja öljyväkirehujen mukana. Laji sietää hyvin kuivuutta, joten se elää ja lisääntyy keskuslämmitystaloissa. Pienen kokonsa ja litteän muotonsa takia se pesiytyy helposti rakenteiden liitoksiin, rakoihin ja muihin piilopaikkoihin, joista häröjä on vaikea hävittää.
Kotioloissa riisihäröä voi torjua säilyttämällä kuivat elintarvikkeet tiiviisti suljettavissa rasioissa ja siivoamalla säännöllisesti ruoanmurut pois pöydiltä ja lattioilta. Pölynimuri on hyvä apuväline rakoihin ja liitoskohtiin pesiytyneiden häröjen torjunnassa. Riisihärön torjunta perustuu jatkuvaan tilojen ja tuotteiden tarkkailuun ja puhdistukseen. Saastuneet tuotepakkaukset hävitetään tai jos esiintymää ainoastaan epäillään, desinfioidaan pakkaukset pakastamalla ne viikon ajan. Kodeissa ja elintarvikevarastoissa hävitetään pinnoilla liikkuvat häröt pyretriini -sumutteilla tai -ruiskutteilla.
Koirailla on takareiden sisäsyrjällä piikkimäinen hammas, joka puuttuu naarailta.
Riisihärönaaras voi elää jopa kolmevuotiaaksi. Se laskee elämänsä aikana noin 400 munaa suoraan ravintoon. Kehitys munasta aikuiseksi tapahtuu 20 °C asteen lämpötilassa vajaassa kahdessa kuukaudessa, mutta jo 18 °C asteen lämpötilassa laji ei enää lisäänny.
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula. Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry. ISBN: 952-5272-61-3.
Anon. 2005. Rohmut ja riesat -tuhoeläinten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja 55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.
Irmeli Markkula (MTT), Bengt Lindqvist (Luke) Jaakko Mattila (Luomus)