Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis)

Riisihärö
(Oryzaephilus surinamensis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Malinen, Pekka, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis) - Malinen, Pekka, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Kovakuoriaiset (Coleoptera)
                • Erilaisruokaiset (Polyphaga)
                  • Härömäiset (Cucujoidea)
                    • Kaitahäröt (Silvanidae)
                      • Silvaninae
                        • Oryzaephilus
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Riisihäröt ovat merkittäviä tuholaisia myllyissä, leipä- ja suklaatehtaissa ja niitä voi esiintyä koko kaupan ketjussa asuntoihin saakka. Esiintyessään suurina määrinä riisihäröt voivat pienentää raaka-aineen kuivamassaa merkittävästi ja niiden elintoimintojen tuottama kosteus voi pilata sitä mm aiheuttamalla homeiden kasvua. Lisäksi suuri määrä kuolleita ja eläviä häröjä heikentää tuotteen kauppa-arvoa. Laji on lentokyvytön, joten se siirtyy paikasta toiseen raaka-aineiden ja tavaroiden mukana.

 

Tunnistaminen

Riisihärön aikuiset ovat n. 3 mm pitkänomaisia, tummanruskeita, litteitä kuoriaisia, joiden etuselkä on reunustettu piikkimäisillä ulokkeilla. Riisihärön ohimot silmien takana ovat pyöristyneesti ulkonevat, toisin kuin sitä suuresti muistuttavalla kauppahäröllä Oryzaephilus mercator, jonka ohimot ovat selvästi kulmikkaat. Riisihärön pää on myös leveämpi ja silmät pienemmät kuin kaupphäröllä. Toukat ovat 3 mm pitkiä ja vaaleita.

Alkuperä ja levinneisyys

Riisihärö on kotoisin trooppisilta alueilta, mutta se on globaalin kaupankäynnin välityksessä levinnyt ympäri maailman.

Levinneisyys Suomessa

Riisihäröstä on havaintoja koko eteläisestä Suomesta Oulun ja Kainuun seudulle asti. Laji esiintyy ainoastaan sisätiloissa, eikä selviä ulkona Suomen talvesta.

Lisääntyminen

Riisihärönaaras voi elää jopa kolmevuotiaaksi. Se laskee elämänsä aikana noin 400 munaa suoraan ravintoon. Kehitys munasta aikuiseksi tapahtuu 20 C asteen lämpötilassa vajaassa kahdessa kuukaudessa, mutta jo 18 C asteen lämpötilassa laji ei enää lisäänny.

Haitat

 Härö kulkeutuu mm. leipäviljan, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja öljyväkirehujen mukana. Härö sietää hyvin kuivuutta, joten ne voivat elää ja lisääntyä keskuslämmitystaloissa. Pienen kokonsa ja litteän muotonsa takia ne pesiytyvät helposti rakenteiden liitoksiin, rakoihin ja muihin piilopaikkoihin, joista niitä on vaikea hävittää.

 

Torjunta

Kotioloissa riisihäröä voi torjua säilyttämällä kuivat elintarvikkeet tiukasti suljettavissa rasioissa ja siivoamalla säännöllisesti ruoanmurut pois pöydiltä ja lattioilta. Pölynimuri on hyvä apuväline rakoihin ja liitoskohtiin pesiytyneiden häröjen torjunnassa. Riisihärön torjunta perustuu jatkuvaan tilojen ja tuotteiden tarkkailuun ja puhdistukseen. Saastuneet tuotepakkaukset hävitetään tai jos esiintymää ainoastaan epäillään, desinfioidaan pakkaukset pakastamalla ne viikon ajan. Kodeissa ja elintarvikevarastoissa hävitetään pinnoilla liikkuvat häröt pyretriini -sumutteilla tai -ruiskutteilla.

Lisätiedot

Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula. Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry. ISBN: 952-5272-61-3.

Anon. 2005. Rohmut ja riesat -tuhoeläinten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja  55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula (MTT), Bengt Lindqvist (Luke) Jaakko Mattila (Luomus)