Riesakuoriainen (Reesa vespulae)

Riesakuoriainen
(Reesa vespulae)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Pentti Ketola, CC-BY-NC-4.0
Riesakuoriainen (Reesa vespulae) - Pentti Ketola, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Tapio Kujala, CC0-4.0
Riesakuoriainen (Reesa vespulae) - Tapio Kujala, CC0-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Kovakuoriaiset (Coleoptera)
                • Erilaisruokaiset (Polyphaga)
                  • Jumimaiset (Bostrichoidea)
                    • Haaskakuoriaiset (Dermestidae)
                      • Megatominae
                        • Megatomini
                          • Reesa
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Riesakuoriainen (Reesa vespulae) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Riesakuoriainen on paha tuholainen hyönteis- ja kasvikokoelmissa sekä tasalämpöisissä siemenvarastoissa. Kotitalouksissa se ei juuri aiheuta vahinkoa.

 

Tunnistaminen

Aikuinen riesakuoriainen on 2,2-4 mm pitkä kapea ja soikea kuoriainen, jonka ruskeiden peitinsiipien tyvessä on kellertävät täplät. Pää ja etuselkä ovat mustat. Toukka on 5-6 mm pitkä, kellanruskea ja karvainen. Takapäässä on muutamia pidempiä karvasukasia.

 

Alkuperä ja levinneisyys

Riesakuoriainen on peräisin Pohjois-Amerikasta. Riesakuoriainen levisi Eurooppaan 1960-luvulla ja nykyisin sitä tavataan ympäri maailmaa.

Levinneisyys Suomessa

Riesakuorianen tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1966 hyönteiskokoelmien tuholaisena. Nykyisin laji on levinnyt koko maahan ja elää meillä pääsääntöisesti sisätiloissa. Munat, toukat ja aikuiset siirtyvät helposti tavaroiden mukana paikasta toiseen. Kesäaikana yksilöt voivat myös lentää rakennuksesta toiseen.

Lisääntyminen

Laji on partenogeneettinen, siitä ei ole koskaan tavattu koiraita. Naaraat munivat hedelmöittymättömia munia ja lisääntyminen on hidasta. Kehitys aikuiseksi kestää yleensä vuoden.

Elintavat

Laji elää luontaisella levinneisyysalueellaan ampiaisten ja mehiläisten pesissä, joissa se syö kuolleita hyönteisiä ja muuta pesään kertyvää jätettä.

Haitat

Riesakuoriainen syö kuolleiden hyönteisten lisäksi kuivia kasvinosia ja siemeniä. Se leviää siemenerien ja hyönteiskokoelmien mukana ja on levittäytynyt myös lämpimiin ja kuiviin keskuslämmitystaloihin. Yksityistalouksissa se harvoin aiheuttaa varsinaista vahinkoa, se elää piilossa ja syö kuolleita hyönteisiä, leivänmuruja ja siemeniä.

Torjunta

Hyönteis- ja muut eläinkokoelmat sekä herbaariot pakastetaan alle -25 C asteen lämpötilassa viikon ajan. Asunnoissa ja varastoissa poistetaan kuolleet hyönteiset, ampiaisten ja muiden hyönteisten pesäjätteet ja muu orgaaninen jäte, sekä huolehditaan yleisestä siisteydestä, varsinkin keittiössä.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula (MTT), Bengt Lindqvist (Luke) Jaakko Mattila (Luomus)