Sirokatkarapu (Palaemon elegans)

Sirokatkarapu
(Palaemon elegans)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Uusi vieraslaji

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Katriina Könönen, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Katriina Könönen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • äyriäiset (Crustacea)
            • Kuoriäyriäiset (Malacostraca)
              • Eumalacostraca
                • Eucarida
                  • Kymmenjalkaiset (Decapoda)
                    • Varsinaiset katkaravut (Caridea)
                      • Palaemonidae
                        • Palaemon
Kuva: Tarja Katajisto, CC-BY-NC-4.0
Sirokatkarapu (Palaemon elegans) - Tarja Katajisto, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Sirokatkarapu on pienehkö katkarapu, joka muistuttaa kotoista leväkatkarapuamme (Palaemon adspersus). Katkarapujen ruumis on liereä ja pitkänomainen ja sitä peittää kilpi, joka etuosastaan on yhteen kasvanut ja takaosasta (pyrstöstä) jaokkeellinen. Niiden viidestä hoikasta rintaraajaparista kaksi ensimmäistä päättyy pienehköihin saksiin. Selkää peittävä kilpi jatkuu silmien välistä eteenpäin työntyvänä otsapiikkinä. Niiden tuntosarvissa on pitkät ja taipuisat siimat. Täysikasvuiset sirokatkaravut ovat noin 3–6 cm pitkiä.

Sekä sirokatkarapu että leväkatkarapu ovat läpikuultavia, vihertäviä tai kellertäviä. Sirokatkaravulla on lisäksi punaruskea raidoitus. Molempien lajien jalat ovat hennon sinikeltaraidalliset, mutta sirokatkaravulla on voimakkaan sininen raita saksien tyvellä. Värit ja raidat voivat kuitenkin joskus olla hyvin haaleat. Varsinaiset lajituntomerkit ovat otsapiikkien lukumäärä, saksijalkojen osien kokosuhteet ja suuosien rakenne. Aikuisella sirokatkaravulla on 7–9 otsapiikkiä, joista 3 sijaitsee silmäkuopan kohdalla tai sen takapuolella, kun taas leväkatkaravulla on 5–7 otsapiikkiä joista korkeintaan 2 sijaitsee silmäkuopan kohdalla tai sen takapuolella.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Sirokatkaravun luontainen levinneisyysalue ulottuu Mustalta mereltä ja Välimereltä Atlantille Euroopan ja Afrikan rannikoille; pohjoisessa sitä esiintyy Norjassa ja Ruotsin länsirannikolla asti. Itämeressä sitä havaittiin aiemmin vain satunnaisesti Saksan rannikolla, kunnes 2000-luvun alussa se löydettiin Puolan rannikolta. Muutamassa vuodessa laji runsastui ja levisi itään ja pohjoiseen. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin 2003. Nykyään se esiintyy ainakin Saaristomereltä Loviisaan, paikoin hyvinkin runsaana. Ruotsin itärannikolta havaintoja ei toistaiseksi ole raportoitu.
Itämeren läntisimpien osien populaatiot saattavat olla peräisin Pohjanmeren populaatioiden luonnollisesta leviämisestä, mutta pääasiassa laji on mitä todennäköisimmin levinnyt Itämereen laivaliikenteen mukana Välimeren tai Mustan meren alueelta, sillä Itämeren populaatiot ovat geneettisesti lähempänä Välimeren kuin Pohjanmeren populaatioita.
Itämeren lisäksi sirokatkarapu on levinnyt Kaspianmereen ja Araljärveen, joihin se joutui kalaistutusten mukana. Vuonna 2010 laji löytyi myös Pohjois-Amerikan länsirannikolta, Massachusettsin osavaltiosta.

Haitat

Sirokatkarapu on 2000-luvulla voimakkaasti levittäytynyt Itämerelle, missä se on paikoin mahdollisesti syrjäyttänyt alkuperäisiä lajeja. Sirokatkaravut ovat kaikkiruokaisia: ne syövät leviä, selkärangattomia ja kasvinjätettä, sekä mahdollisesti kalojen mätimunia. Niitä pidetään hyvinä kilpailijoina. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten laji vaikuttaa Suomen alkuperälajeihin.

Torjunta

Sirokatkaravun torjuntaan ei ole kiinnitetty huomiota Suomessa. Havainnoista pyydetään kuitenkin ilmoittamaan vieraslajilomakkeella

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Tarja Katajisto, Maiju Lehtiniemi, Outi Setälä