Intianhaisunoki (Tilletia indica)

Intianhaisunoki
(Tilletia indica)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Vaarallinen kasvintuhooja (Karanteenilaji)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Sienet (Fungi)
        • Kantasienet (Basidiomycota)
          • Ustilaginomycotina
            • Exobasidiomycetes
              • Exobasidiomycetidae
                • Tilletiales
                  • Tilletiaceae
                    • Haisunoet (Tilletia)

Vieraslajiluokittelusta

Karanteenituhooja

Luonnehdinta

Intianhaisunokisienen isäntäkasveja ovat vehnä ja ruis, mutta laboratoriokokeissa myös pukinvehnät, kattarat ja raiheinät ovat osoittautuneet alttiiksi taudille. Nokisieni säilyy maassa jopa neljä vuotta ja itiöt voivat levitä laajalle alueelle tuulen mukana. Sienen tärkein leviämisreitti on kuitenkin saastuneiden siementen mukana. Nokisieni suosii kosteita ja melko viileitä olosuhteita (8-20 °C), jonka vuoksi se voisi levitä laajalle Länsi- ja Pohjois-Euroopan vehnän ja rukiin tuotannossa.

Tunnistaminen

Tilletia indica -nokisienen oireet näkyvät parhaiten jyvistä vasta puinnin jälkeen. Koko tähkä ei yleensä ole saastunut ja siksi oireiden näkeminen pellolla on vaikeaa. Oireelliset kasvit voivat olla kitukasvuisia ja tähkät lyhempiä. Nokisienen saastuttamat jyvät ovat tummia ja haisevat kalalle. Oireet vaihtelevat jyvän pään mustumisesta onttoihin mustiin jyviin.

Alkuperä ja levinneisyys

Taudin ensimmäiset viralliset havainnot ovat Intiasta vuodelta 1930, mutta todennäköisesti sitä on esiintynyt Pakistanissa jo vuonna 1909. Aasiasta Nokisieni on levinnyt Meksikoon, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan.

Tautia ei ole havaittu Euroopassa.

Haitat

Nokisieni ei aiheuta kuivissa ja lämpimissä oloissa massiivisia sadonmenetyksiä, mutta Euroopan viileässä, kosteassa ilmastossa se saattaisi olla haitallisempi. Suurimmat taloudelliset menetykset seuraisivat todennäköisesti viljan vientikelpoisuuden laskusta. 

Torjunta

Tilletia indica-nokisienestä on lähes mahdoton päästä eroon, koska itiöt säilyvät maassa pitkän aikaa. Fungisidiruiskutuksilla on osoitettu olevan tehoa sieni-itiöitä vastaan. Tehokkain keino nokisieniä vastaan on yleensä siemenen peittaus, mutta Tilletia indica -nokisieneen sillä ei ole juurikaan tehoa.

Mitä minä voin tehdä

Viljan viljelyssä tulisi käyttää puhtaita siemeniä.

Nokisieni on kasvinterveyslain mukainen vaarallinen kasvintuhooja, jota ei saa esiintyä EU:n alueella. Tilletia indica-nokisienihavainnoista ja -epäilyistä ilmoitetaan Ruokavirastoon (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Ruokavirasto 2017 - linkit päivitetty 2020