Karanteenituhooja EU:n ulkopuolelta tuotavissa kasveissa.
Euroopan ulkopuoliset etelänjauhiaiset on luokiteltu karanteenituhoojiksi, joten etelänjauhiaista ei saa esiintyä EU:n ulkopuolelta tuotavissa kasveissa tai kasvituotteissa. Etelänjauhiaisia ei saa olla myöskään EU:n suoja-alueille vietävissä kasveissa. Muuten etelänjauhiainen ei ole säädelty kasvintuhooja EU:n alueella. Viljelmillä havaituista esiintymistä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Suomi luopui etelänjauhiaisen suoja-alueesta vuonna 2018.
Etelänjauhiainen vioittaa monia kasvihuoneessa viljeltäviä koriste- ja vihanneskasveja imemällä ravintoa lehtien solukosta. Samalla se levittää kasviviruksia. Etelänjauhiainen leviää kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää etelänjauhiaista.
Etelänjauhiainen muistuttaa ansarijauhiaista, mutta on rakenteeltaan hennompi ja väriltään kellertävä. Jauhiaisten ominaisuudet vaihtelevat mm. isäntäkasvin ja olosuhteiden mukaan, joten lajin määritys vaatii aina laboratoriotutkimuksen.
Etelänjauhiainen on yleinen maapallon lämpimillä alueilla. EU:n alueella pysyviä esiintymiä on Välimeren maissa. Keski-Euroopassa sitä esiintyy kasvihuoneissa.
Jos jauhiaisia on runsaasti, niiden imentä aiheuttaa lehtien kellastumista ja heikentää kasvua. Jauhiaisaikuiset ja -toukat erittävät mesikastetta, joka edistää härmä- ja nokisienten kasvua lehtien pinnoilla. Sienet heikentävät kasvien yhteyttämiskykyä ja alentavat kukkien myyntiarvoa sekä lisäävät hedelmien ja vihannesten lajittelutyötä.
Näitä vioituksia pahempi on kuitenkin virusten levittäminen. Tiedettävästi etelänjauhiainen pystyy levittämään 60 eri virusta, joista pahimpia ovat tomaatin keltakäppyrävirus (TYLCV) ja kurkun keltatäplävirus (CYSDV).
Viljelmälle tuodut kasvierät on syytä tarkastaa ennen kasvihuoneisiin siirtämistä. Kelta-ansoja kannattaa käyttää sekä havainnointiapuna että aikuisten torjuntakeinona.
Ruokavirasto - linkit päivitetty 2020