Krysanteemiyökkönen (Spodoptera littoralis)

Krysanteemiyökkönen
(Spodoptera littoralis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Vaarallinen kasvintuhooja (Karanteenilaji)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Kuva: Stefan Ratering, ©
Krysanteemiyökkönen (Spodoptera littoralis) - Stefan Ratering, ©
Kuva: Andermatt Biocontrol AG, ©
Krysanteemiyökkönen (Spodoptera littoralis) - Andermatt Biocontrol AG, ©

Havainnot

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Perhoset (Lepidoptera)
                • Imukärsälliset perhoset (Glossata)
                  • Erilaissuoniset perhoset (Heteroneura)
                    • Kaksiaukkoiset perhoset (Ditrysia)
                      • Yökkösmäiset (Noctuoidea)
                        • Yökköset (Noctuidae)
                          • Noctuinae
                            • Kulkuyökköset (Prodeniini)
                              • Spodoptera
Kuva: Nir Ofir, CC-BY-SA-2.5
Krysanteemiyökkönen (Spodoptera littoralis) - Nir Ofir, CC-BY-SA-2.5

Luonnehdinta

Krysanteemiyökkönen on haitallinen tuholainen, jota esiintyy Afrikassa ja Välimeren maissa. Se on erittäin moni-isäntäinen (40 lajia), mutta eniten siitä on haittaa mm. puuvilla-, pellava-, riisi-, tupakka- ja vihannesviljelmillä. Krysanteemiyökkönen leviää nopeasti, koska se pystyy lentämään pitkiä matkoja ja isäntäkasviksi kelpaavat monenlaiset kasvit. Kansainvälisesti yökkönen leviää koristekasvien ja vihannesten mukana toukka- tai muna-asteena.

Krysanteemiyökkönen on kotoisin Afrikasta, josta se on levinnyt Aasiaan ja Etelä-Eurooppaan. Espanjassa toukat ovat aiheuttaneet isoja ongelmia sinimailas-, peruna- ja vihannesviljelyksillä. Italiassa suurimmat tuhot ovat keskittyneet koristekasvi- ja vihannesviljelyksille. Krysanteemiyökkönen elää avomaalla ainoastaan Välimeren maiden eteläisissä osissa. Pohjoisempana sitä esiintyy vain kasvihuoneissa. Riskinä onkin, että krysanteemiyökkönen leviää Euroopassa laajemmin kasvihuonetuotantoon. Suomessa sitä on löytynyt muutaman kerran koristekasvituotannosta, mutta esiintymät on saatu hävitettyä.

Tunnistaminen

Krysanteemiyökkönen munii lehden alle kellertävän valkoisia munia, jotka ovat perhosen alaruumiista lähtöisin olevien karvojen peitossa. Karvattomat 40 - 45 mm pitkät toukat syövät kasvit täysin lehdettömiksi. Toukat tekevät myös reikiä puuvillan kukintoihin, kaivautuvat hedelmien sisään ja syövät maissin varret ontoksi. Toukkien väri vaihtelee paljon, mutta selkäpuolella on aina keltainen juova.

Aikuisten krysanteemiyökkösten siipien kärkiväli on 30 - 38 mm. Etusiivet ovat puna- tai harmaanruskeat, joissa on vaaleanruskeita viiruja ja kuvioita. Alasiivet ovat harmaanvalkoiset. Aikuisia ja toukkia on vaikea havaita, koska ne ovat liikkeellä pääasiassa öisin ja päivisin piilottelevat maaperässä.

Torjunta

Krysanteemiyökkösten torjunta on vaikeaa, koska ne ovat resistenttejä monille torjunta-aineille. Biologista torjuntaa on tutkittu paljon, mutta se ei ole päätynyt käytäntöön saakka. Egyptissä toteutetaan integroitua torjuntaa, johon sisältyy munaesiintymien keräämistä käsin, hyönteisille tarkoitettuja kasvunsääteitä, biopestisidejä, lisääntymistä häiritseviä feromoneja ja feromoniansoja.

Tuontitaimille voidaan tehdä kylmäkäsittelyjä. Esimerkiksi 10 päivää alle 1,7 °C asteessa tappaa kaikki krysanteemiyökkösen kehitysvaiheet, mutta se vaurioittaa myös kasveja. Lyhempikin kylmäkäsittely riittää, jos siihen yhdistetään kaasutus, mutta nykyisin kielletylle metyylibromidille pitäisi löytää vaihtoehto.

Mitä minä voin tehdä

Suosi kotimaisia taimia, ja tarkasta ulkomaalaiset taimet mahdollisten munaryhmien ja toukkien varalta. Älä vie koristekasveja vihannestuotannon tiloihin.

Krysanteemiyökkönen on kasvinterveyslain mukainen vaarallinen kasvintuhooja, jonka havainnoista tulee ilmoittaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan (Kasvinterveys@evira.fi).

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Kati Lankinen (Evira) - julkaistu 7.6.2017