Hyppysammakko (Rana dalmatina)

Hyppysammakko
(Rana dalmatina)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Sammakkoeläimet (Amphibia)
              • Sammakot (Anura)
                • Ranidae
                  • Rana
Kuva: pixabay.com, PD
Hyppysammakko (Rana dalmatina) - pixabay.com, PD

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (kansallinen luettelo)

Hyppysammakko on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Hyppysammakko on n. 5-9 –senttiseksi kasvava hyvin paljon tavallista sammakkoa ja viitasammakkoa muistuttava laji. Hyppysammakon pitkät ja voimakkaat takaraajat mahdollistavat lajityypilliset jopa kahden metrin pituiset loikat, joihin hyppysammakot turvautuvat paetessaan uhkaavista tilanteista. Lajista onkin aiemmin käytetty myös nimeä pitkäkoipisammakko. Laji on sammakkoa ja viitasammakkoa hentorakeisempi. Hyppysammakon pohjaväri on vaaleanruskea. Selässä on tummia pisteitä ja raajoissa tummia raitoja. Terävästä kuonosta ulkoisiin tärykalvoihin kulkee ruskeat juovat.

Alkuperä ja levinneisyys

Hyppysammakoita esiintyy yleisenä usean maan alueella Etelä- ja Keski-Euroopassa, meitä lähimpänä Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa. Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat lehtimetsät, suot ja kosteat niitty-ympäristöt.

Hyppysammakkoa on pidetty terraarioissa ilmeisen vähän lemmikkinä, eikä ainakaan Suomessa lajilla ei kysyntää harrastajien keskuudessa.

Haitat

Matelija- ja sammakkoeläinten siirtäminen maasta toiseen lisää alkuperäisten lajien tautiriskiä, kuten sammakkoeläimillä esiintyvän vakavan kytridiomykoosi –sienisairauden leviämistä. Suomessa ko. sientä ei ole vielä tavattu. Kytridiomykoosi on tappanut maailmanlaajuisesti useita sammakkolajeja sukupuuttoon, ja lisäksi sairaudesta aiheutuneiden ongelmien kustannukset ovat useassa maassa olleet mittavia. Osa maahamme tuoduista vierasperäisistä sammakko- ja matelijaeläinlajeista on havaintojen mukaan levinnyt Suomen luontoon ja pystynyt muodostamaan lisääntymiskykyisiä kantoja, etupäässä Varsinais-Suomessa.

Hyppysammakko kuuluu kotimaisten sammakkolajiemme tavoin Rana –sukuun ja elää osin samanlaisessa elinympäristössä niiden kanssa. Täten laji voi uhata alkuperäisiä lajeja myös kilpailemalla resursseista niiden kanssa. Yksilöiden erottaminen alkuperäislajeista ulkonäön perusteella on sangen hankalaa, joten leviämistä luontoon voisi olla vaikea havaita. Hyppysammakkoa tavataan jo Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa, joten sillä on potentiaalinen mahdollisuus levitä maahamme ja selvitä eteläisen Suomen luonnossa

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki hyppysammakkoa, äläkä päästä lajia luontoon. Hyppysammakon hankkiminen myös nettikaupoista on kiellettyä. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.6.2019 hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Hyppysammakkoa ei saa luovuttaa eteenpäin.

Lisätiedot

https://www.iucnredlist.org/species/58584/11790570

https://amphibiaweb.org/species/5016

Valtioneuvoston asetus  vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704

Kuvauksen laatijat

Ville Vepsäläinen, Korkeasaari, 2019