Hietasisilisko (Lacerta agilis)

Hietasisilisko
(Lacerta agilis)

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto
(loydos.luomus.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(loydos.luomus.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Matelijat (Reptilia)
              • Squamata
                • Sauria
                  • Lacertidae
                    • Lacerta
Kuva: Friedrich Böhringer, CC-BY-SA-4.0
Hietasisilisko (Lacerta agilis) - Friedrich Böhringer, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Hietasisilisko on sisiliskoa hieman suurempi, ja usein väritykseltään vihertävä. Hietasisiliskon pituus kuonosta kloaakin aukolle jää yleensä alle 9 cm. Häntä on vartaloa pidempi, toisinaan jopa lähes tuplasti vartalon pituinen, jolloin kokonaispituus voi nousta yli 20 cm. Hietasisilisko on ruumiinrakenteeltaan sisiliskoa tanakampi. Väritys on hyvin vaihteleva: Koiraan kyljet voivat, erityisesti lisääntymisaikaan olla vihreät tai vihertävät. Selän yläosa on ruskea. Koiraan vihreiden kylkien ja ruskean selän välillä on usein vaalean ruskeat alueet, jotka muodostavat niskasta hännän päähän kulkevan vaalean juovan. Naaraat ja nuoret yksilöt ovat kauttaaltaan rusehtavia tai harmahtavia. Selässä ja kyljissä on molemmilla sukupuolilla tummia pisteitä, läiskiä tai silmätäpliä. Vatsapuoli on selkää vaaleampi ja vähemmän kuvioitu. Erityisesti ruskeaa naarasta voi olla hankala nopeasti erottaa sisiliskosta.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Hietasisilisko löydettiin Lounais-Suomesta maalle uudeksi lajiksi huhtikuussa 2014. Suomen rajojen ulkopuolella hietasisiliskon lähimmät tunnetut elinalueet ovat Baltiassa, Venäjän Karjalassa, sekä Keski- ja Etelä-Ruotsissa. Keski-Euroopassa lajia tavataan laajalti, Britanniasta Venäjälle ja Ranskasta Balkanin niemimaalle. Idässä hietasisiliskoa tavataan Venäjän puolella, hyvin lähellä Suomen rajaa. Koska havainnot tehtiin Lounais-Suomesta, ei ole uskottavaa että liskot olisivat pystyneet leviämään Suomen läpi kenenkään huomaamatta. On mahdollista että liskot olisivat levinneet Ruotsin puolelta saaristoa pitkin, mutta koska havaintoja ei Ruotsin mantereen ja Turun väliltä ole löytynyt, tuntuu luontainen levinneisyys tätä kautta epätodennäköiseltä. Näin ollen ihmisen mukana leviäminen Suomen puolelle lienee todennäköisintä.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)