Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica on makeassa vedessä elävä sammaleläinten yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista yksilöitä. Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Suomessa elää myös useita alkuperäisiä sammaleläinlajeja. Näistä kulkusammaleläimen (Cristatella mucedo) yhdyskunnat muistuttavat perhosen toukkaa. Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisempia ja paikallaan pysyviä. Hyytelösammaleläin ja Cristatella mucedo –kulkusammalseläin tuottavat hyvin samankokoisia lisääntymissoluja, statoplasteja, joiden halkaisija on noin yksi millimetri. Hyytelösammaleläimellä statoplastien reunoilla sijaitsevat ulokkeet ovat yhdessä rivissä, kun taas kulkusammaleläimen statoplastin ulokkeet ovat kahdessa rivissä.

Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Vieraslajina sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla. Laji leviää vesistöstä toiseen esim. vesilintujen mukana. Vuoksen vesistössä se on voinut kulkeutua myös laivojen painolastivesien mukana. Tätä teoriaa tukee kansalaisilta saatujen havaintojen sijainti.

Suomessa lajia on havaittu ainakin vuodesta 2006 alkaen.  Varmistettuja havaintoja on Vuoksen vesistöstä mm. Lappeenrannan, Varkauden, Siilinjärven, Iisalmen, Joensuun ja Kiteen lähivesiltä. Onkivedeltä Lapinlahdelta on varmistettu näyte vuodelta 2011. Tuolloin sammaleläimiä oli tarttunut nuottaan. Vuosina 2017 ja 2018 lajia on havaittu myös Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvessä Lempäälän seudulla. Osa Vieraslajiportaaliin ilmoitetuista yleisöhavainnoista koskee todennäköisesti jotain muuta eliötä.

Hyytelösammaleläin on sisävesilaji joka esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Havainnot keskittyvät  elo-syyskuulle. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, ns. statoplasteja. Lajin leviäminen tapahtuu todennäköisesti juuri statoplastien avulla, jotka kulkeutuvat vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille. Statoplastissa on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.

Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, mutta sen leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä. Runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi kirkastua, jolloin veden valaistusolosuhteet muuttuvat. Haittoina voidaan pitää nuottaan tarttuminen ja laiturirakenteisiin kiinnittyminen. Kirjallisuudessa on raportoitu haittoina mm. vedenottoputkien tukkeutuminen.

Sammaleläinten torjunta on vaikeaa, mutta niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita. Statoplastit näkyvät pieninä mustina pisteinä yhdyskunnan sisällä. Kerätyt yhdyskunnat voi joko kompostoida tai haudata maahan.

Sammaleläinten esiintymistä voi myös yrittää vähentää poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia jne. Katiskat ja verkot, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, tulisi puhdistaa maalla. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta.

Ilmoita havaintosi hyytelösammaleläimestä vieraslaji.fi-sivustolla valokuvan kera.

Lajista on nähtävillä valokuvia ja videokuvaa mm. tällä alankomaalaisella sivustolla: http://www.bryozoans.nl/pictures/en/pectinatella_magnifica.html

Vuorio K., Kanninen A., Mitikka S., Sarkkinen M. and Hämäläinen H. 2018. Invasion of Finnish inland waters by the alien moss animal Pectinatella magnifica Leidy, 1851 and associated potential risks. Management of Biological Invasions (2018) Volume 9, Issue 1: 1–10. DOI: https://doi.org/10.3391/mbi.2018.9.1.01

Pohjoisamerikkalaisia sivuja:

Encyclopedia of Life: http://eol.org/pages/601031/overview

Canadianpond.ca: https://canadianpond.ca/learn/aquatic-life/pectinatella-magnifica/