Lammikkomeduusa (Craspedacusta sowerbii)

Lammikkomeduusa
(Craspedacusta sowerbii)

Lajin vakiintuneisuus: Satunnainen

Uusi vieraslaji

Ilmoita havainto

Kuva: OpenCage, CC-BY-SA-4.0
Lammikkomeduusa (Craspedacusta sowerbii) - OpenCage, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Polttiaiseläimet (Cnidaria)
          • Polyyppieläimet (Hydrozoa)
            • Limnomedusae
              • Olindiidae
                • Craspedacusta
Kuva: Biotom, CC-BY-SA-4.0
Lammikkomeduusa (Craspedacusta sowerbii) - Biotom, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Lammikkomeduusa on pieni läpikuultava makean veden hydromeduusa, jota on meillä toistaiseksi havaittu vain muutamassa Etelä-Suomen lammikossa ja järvessä. Meduusoita voi esiintyä loppukesän lämpiminä päivinä sankoin joukoin, mutta niiden ilmaantuminen on epäsäännöllistä eikä yleensä toistu peräkkäisinä vuosina.

Meduusat ovat planktonia ja pohjaeläimiä saalistavia petoja, jotka lamauttavat saaliinsa lonkeroiden polttiaissolujen myrkyllä. Saalistaessaan meduusa pumppaa itsensä sykäyksittäin ylös pinnan tuntumaan ja leijuu sitten laskuvarjonomaisesti alas saalista hamuten.

Tunnistaminen

Lammikkomeduusa on lantin kokoinen, halkaisijaltaan parisenttiseksi kasvava laakean kalottimainen eläin, joka liikkuu vedessä aktiivisesti uimakelloaan supistellen. Meduusalla neljä säteittäiskanavaa, joista eläimen vaaleammat gonadit roikkuvat. Uimakelloa reunustaa jopa satojen pituudeltaan vaihtelevien lonkeroiden kehä, jotka uidessa ovat suuntautuneet jäykkinä ylöspäin.

Alkuperä ja levinneisyys

Lammikkomeduusa on ilmeisesti lähtöisin Kiinasta Jangtse-joen alueelta, mistä se on ihmisen toimien myötä levinnyt kautta asutun maailman lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä. Alkujaan laji löydettiin 1880-luvulla lontoolaisesta koristelummealtaasta. Vieraslajina sen tyypillisimpiä löytöpaikkoja ovatkin keinotekoiset ja kulttuurivaikutteiset pienvedet kuten louhokset, sorakuopat, tekoaltaat, akvaariot sekä puisto- ja kasvihuonelammikot. Laji esiintyy kuitenkin myös rauhallisissa jokivesissä ja pienissä luonnonjärvissä. Koska Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei luontaisesti esiinny lainkaan sisävesien meduusoita, on vieraslajimeduusan ilmestyminen aina herättänyt paljon huomiota ja se on hyvin dokumentoitu.

Järvi-Suomen populaatiot ovat pohjoisimpia tunnettuja lammikkomeduusaesiintymiä. Ruotsissa, jossa lajia on tavattu 1970-luvulta alkaen, on myös ollut massaesiintymiä vastaavilla alueilla Tukholman pohjoispuolella.

Levinneisyys Suomessa

Suomessa lammikkomeduusa on havaittu vain muutamasta paikasta. Ensimmäiset tiedot ovat 1990-luvulta. Osa löytöpaikoista on ihmisen luomia pienvesiä Uudellamaalla ja Varsnais-Suomessa: soranottoalueiden pohjavesilammikoita ja vedellä täyttyneitä kivilouhoksia, kooltaan hehtaarin kokoluokkaa. Lajia on myös tavattu luonnonjärvistä Etelä-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Havainnot keskittyvät lämpimään loppukesään, jolloin meduusoita voi esiintyä valtavia määriä. Polyyppivaiheen esiintymistä ei ole tutkittu.

Lisääntyminen

Lammikkomeduusa ei itse asiassa kuulu varsinaisiin meduusoihin eli liuskameduusoihin (Scyphozoa) kuten Itämeren korvameduusa Aurelia aurita, vaan se on toiseen polttiaiseläinten luokkaan, polyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva hydromeduusa. Kummassakin luokassa eläinten elämänkiertoon voi kuulua pohjaan kiinnittyneen polyyppivaiheen ja vapaasti uivan meduusavaiheen vuorottelu ja näiden lisäksi toukkavaiheita. Polyyppivaihe lisääntyy suvuttomasti kun taas meduusa tuottaa sukusoluja. Suomessa elävillä muilla, alkuperäisillä polyyppieläinlajeilla, kuten lampipolyypilla (Hydra) ei meduusavaihetta kuitenkaan ole, vaan niillä myös suvullinen lisääntyminen tapahtuu polyypeissa.

Lammikkomeduusan polyyppivaihe on vain millimetrin kokoluokkaa oleva pohjaeläin, joka voi lisääntyä jakautumalla ja myös muodostaa kuivuutta kestäviä lepovaiheita, podokystejä. Lajin leviämistapoja ei tarkkaan tiedetä, mutta se tapahtunee näiden lepovaiheiden avulla. Niiden on arveltu leviävän esimerkiksi vesien koristekasvien ja akvaariokasvien mukana, joita toisinaan päätyy myös luontoon.

Lammikkomeduusan polyyppivaihe voi ilmeisesti säilyä ja lisääntyä kotilammessaan vuosikausia pelkästään pohjaeläimenä. Suotuisten olosuhteiden tullen polyypit joskus sitten tuottavat suuren määrän uivia meduusoita, koiraita ja naaraita, jotka kutevat tuottaakseen suvullisesti jälkeläisiä. Yksittäisissä vieraslajipopulaatioissa esiintyy kuitenkin yleensä vain yhtä sukupuolta, eikä hedelmöittymistä siksi käytännössä tapahdu. Lisääntymisen kannalta meduusavaihe on tällöin turha, ja populaatio jatkaa elämäänsä joko koiras- tai naaraskloonina tai klooneina. Tilanne viittaa siihen, että tulokaspopulaatio on alun perin syntynyt vain yhden tai muutaman samaa sukupuolta olleen perustajayksilön levittäytymisen tuloksena.

Äkilliset, ennustamattomat massaesiintymiset ovat luonteenomaisia lammikkomeduusoille. Meduusaparveilut ajoittuvat lämpimiin loppukesiin, ja niitä voi seurata useita meduusattomia vuosia.

Haitat

Vaikka hydromeduusat muiden polttiaiseläinten tavoin käyttävät polttiassoluja mikroskooppisten eläinten saalistamiseen, ei niiden myrkyn tiedetä ärsyttävän ihmistä. Satunnisesti ja paikallisesti esiintyvänä lammikkomeduusaa ei ole katsottu ekologisesti haitalliseksi. Olemassa oleviea esiintymiä ei voida hävittää. Periaattessa lammikkomeduusan levittäytyminen on esimerkki niistä odottamattomista seurauksista, joita muiden eliöiden huolimaton siirtely voi vesistöissä aiheuttaa. Minkään vieraslajin, kuten akvaariokasvien tai –kalojen luvaton levittäminen luonnonvesiin ei ole hyväksyttävää.

Mitä minä voin tehdä

Ilmoita lammikkomeduusahavaintosi vieraslajiportaaliin.

Lisätiedot

Didžiulis, V. & Żurek, R. 2013. Craspedacusta sowerbii. NOBANIS Invasive Alien Species Fact Sheet. www.nobanis.org/globalassets/speciesinfo/c/craspedacusta-sowerbii/craspedacusta-sowerbii1.pdf,

Väinölä, R. 2002. Lammikkomeduusa Craspedacusta sowerbii Suomessa. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 78: 13-15.

Rannikko, A.-M. 2018. Kiinalainen meduusa levinnyt Taivassaloon. Turun Sanomat 24.8.2018 http://www.ts.fi/teemat/luonto/4061913/Luonto+Plus+Kiinalainen+meduusa+levinnyt+Taivassaloon

Kuvauksen laatijat

Risto Väinölä, 2018