Pilvisutilatva (Baccharis halimifolia)

Pilvisutilatva
(Baccharis halimifolia)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Asterales
                • Asterikasvit (Asteraceae)
                  • Baccharis
Kuva: Steve Guttman, CC-BY-NC-SA-4.0
Pilvisutilatva (Baccharis halimifolia) - Steve Guttman, CC-BY-NC-SA-4.0

Luonnehdinta

Pilvisutilatva on jopa yli nelimetriseksi kasvava pensas, joka kuuluu asteri- eli mykerökukkaiskasveihin. Se on on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Meksikosta ja Karibian saarilta. Se on haitallinen vieraslaji Etelä-Euroopassa merenrannoilla ja jokisuistoissa.

Tunnistaminen

Pilvisutilatvan lehdet ovat vuorottaiset, paksut, vinoneliömäiset ja enimmäkseen liuskahampaiset. Pilvisutilatva on kaksikotinen. Lajin suomenkielinen nimi kuvaa etenkin sen emikasvien luonteenomaista ulkonäköä: tosi paljon valkoisia mykerökukintoja, jotka lopulta purkautuvat lukemattomiksi valkohaivenellisiksi pähkylähedelmiksi (”siemeniksi”). Silkinpehmeiden haiventensa avulla pähkylät voivat levitä kauaskin tuulen mukana.

Alkuperä ja levinneisyys

Pilvisutilatvan luontainen esiintymisalue kattaa Pohjois-Amerikan itä- ja kaakkoisosat ulottuen Kanadan Nova Scotiasta itäiseen Meksikoon sekä Bahamasaarille ja Kuubaan. Euroopassa se on tavattu kuudessa maassa, joista Belgiassa, Britanniassa ja Hollannissa on lähinnä yksittäisiä esiintymiä. Sen sijaan Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa pilvisutilatva on haitallinen vieraslaji Atlantin ja Välimeren rannoilla ja jokisuistoissa. Laji on istutettu alun perin suojaamaan hiekkadyynejä tuulieroosiolta, myöhemmin myös koristekasviksi. Hyvän siementen leviämiskyvyn ja kylmänsiedon (-15 °C) vuoksi laji voisi kyetä laajentamaan esiintymisaluettaan nykyistä pohjoisemmaksi.

Haitat

Pilvisutilatva valloittaa tehokkaasti alaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Heikentää maan käyttöarvoa.

Torjunta

Kts. julkaisuluettelo

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

 

Lisätiedot

Riskianalyysit

Julkaisuja

 

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) - kirjoitettu 15.3.2016 - julkaistu 17.3.2016