Piinahelmikki (Parthenium hysterophorus)

Piinahelmikki
(Parthenium hysterophorus)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Dinesh Valke, CC-BY-SA-4.0
Piinahelmikki (Parthenium hysterophorus) - Dinesh Valke, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Asterales
                • Asterikasvit (Asteraceae)
                  • Helmikit (Parthenium)
Kuva: Davidraju, CC-BY-SA-4.0
Piinahelmikki (Parthenium hysterophorus) - Davidraju, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Piinahelmikki on asteri- eli mykerökukkaiskasveihin kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on nykyisin tavattavissa laajalti lämpimänlauhkeilla, subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Laji haittaa karjataloutta valloittamalla laidunmaita ja myrkyttämällä kotieläimiä sekä piinaa ihmistä aiheuttamalla jopa hengenvaarallisia allergiaoireita. Laji on tavattu Euroopassa vain pari kertaa satunnaisvieraana.

Tunnistaminen

Alkuperäisillä esiintymisalueillaan piinahelmikki jää usein alle metrin korkeaksi, mutta tulokasalueillaan venähtää jopa yli kaksimetriseksi. Piinahelmikillä on syvälle tunkeutuva paalujuuri, haarova varsi ja sirosti pariliuskaiset lehdet. Lukuisat valkoiset mykerökukinnot ovat vain alle puoli senttiä leveitä.

Alkuperä ja levinneisyys

Piinahelmikki on kotoisin Uudesta maailmasta, todennäköisimmin Meksikosta ja Keski-Amerikasta, mutta luontaista aluetta on enää mahdoton tarkasti rajata. Laji on aikain mittaan levinnyt pääasiassa ihmisen avuitse itäiseen Pohjois-Amerikkaan, Karibian saarille, koko Etelä-Amerikkaan, trooppiseen ja eteläiseen Afrikkaan, Intian valtameren saarille, Intian niemimaalle, Kiinaan, Japaniin, Australiaan ja Tyynenmeren saarille – kaikkiaan yli 50 maahan. Vieraslajina piinahelmikki on erityisen runsas Intiassa ja Australian itäosissa. Euroopassa lajin yksittäisiä yksilöitä on tavattu Belgiassa (vuosina 1999 ja 2013) ja Puolassa (v. 1938), mutta se ei ole vakiintunut. Eurooppaa lähinnä lajia tavataan runsaampana Israelissa.

Haitat

Piinahelmikki aiheuttaa haittaa karjataloudelle valtaamalla laitumia. Laji on myös karjalle myrkyllinen ja heikentää lihan ja maidon laatua. Lisäksi laji alentaa luontaisen lajiston monimuotoisuutta ja pienentää ravintokasvien tuotantoa niiden kasvua estäviä yhdisteitä tuottamalla.

Ihmisille elävän piinahelmikin koskeminen sekä lajin ilmassa leijuvat siitepöly ja kuihtuneista versoista muodostuva pöly aiheuttavat jopa kuolemaan johtavia ulkoisia ja sisäisiä allergiaoireita.

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

Julkaisuja

Riskianalyysit

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) - kirjoitettu 15.3.2016 - julkaistu 17.3.2016