Raastotatar (Persicaria perfoliata)

Raastotatar
(Persicaria perfoliata)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Dalgia, CC-BY-4.0
Raastotatar (Persicaria perfoliata) - Dalgia, CC-BY-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Caryophyllales
                      • Tatarkasvit (Polygonaceae)
                        • Kosteikkotattaret (Persicaria)
Kuva: Qwert1234 at ja wikipedia, CC-BY-SA-4.0
Raastotatar (Persicaria perfoliata) - Qwert1234 at ja wikipedia, CC-BY-SA-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Raastotatar on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Raastotatar on nopeakasvuinen köynnös, joka tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Se on kotoisin Aasiasta. Kiinassa sitä on käytetty lääkekasvina. Raastotatar on haitallinen vieraslaji erityisesti Yhdysvalloissa. Sitä ei ole tavattu Euroopassa.

Tunnistaminen

Raastotatar on yksivuotinen köynnöskasvi, joka voi tulla jopa 7 m pitkäksi. Varren särmiä aseistavat taakäänteiset kynsimäiset piikit. Pitkäruotisten, kilpimäisten lehtien lapa on kolmiomainen, typäkkä- tai herttatyvinen ja tavallisesti alapinnan suonia myöten piikkinen. Kussakin nivelessä lehden yläpuolella vartta ympäröi tatarkasvien heimolle ominainen putkimainen korvaketuppi, jonka latvassa tällä lajilla on erikoinen pyöreä siipilisäke. Pienet (n. 3 mm), valkoiset tai punertavat kukat muodostavat 10–15 yhdessä tähkäkukintoja, joista kehittyvät hedelmistöt muistuttavat sinisten marjojen ryppäitä (itse asiassa kunkin kukan kehälehdet paisuvat ja sinistyvät pallomaisen pähkylähedelmänsä suojukseksi).

Alkuperä ja levinneisyys

Raastotatar on kotoisin Aasian kaakkois- ja itäosista (Intian niemimaa, Indokiina, Malesia, Kiina, Taiwan, Korean niemimaa, Japani, Venäjän Kaukoitä).

Yhdysvaltain koillisosissa se on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji. Kanadasta ja Uudesta-Seelannista laji on onnistuttu hävittämään. Eurooppaa raastotatar ei ole saavuttanut.

Haitat

Raastotatar aiheuttaa haittaa alkuperäiselle kasvillisuudelle tukahduttamalla sen alleen nopealla kasvullaan. Laji voi myös haitata metsien uudistumista ja uudistamista sekä luonnon virkistyskäyttöä (raastavat piikit!).

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Raastotattaren tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Raastotatarta ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää raastotattaren sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Riskianalyysit

Julkaisuja

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) – kirjoitettu 15.3.2016 – julkaistu 17.3.2016; MMM 2019