Kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes)

Kellusvesihyasintti
(Eichhornia crassipes)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Commelinales
                    • Pontederiaceae
                      • Eichhornia

Luonnehdinta

Kellusvesihyasintti on Amazonin alueelta kotoisin oleva, useimmiten kelluva vesikasvi, jota pidetään maailman haitallisimpana vesistöjen vieraskasvilajina. Se menestyy lämpimissä ilmasto-oloissa. Euroopassa laji on vakiintunut Portugalissa (mukaan lukien Azorit), Espanjassa ja Italiassa.

Tunnistaminen

Vesihyasintti on monivuotinen, kelluva tai liejuun juurtuva vesikasvi. Se kelluu turpeiden, hohkaisen solukon täyttämien lehtiruotiensa avulla. Kiiltävä, nahkamainen lehtilapa on muodoltaan omaperäisen pyöreän tai pituuttaan leveämmän lapiomainen. Näyttävät sinipunaiset kukat kohoavat tähkämäisenä kukintona lehtien yläpuolelle. Vesihyasintti lisääntyy kasvullisesti uusia lehtiruusukkeita muodostavilla rönsyillään nopeasti (populaatio voi kaksinkertaistua kahdessa viikossa) ja tuottaa paljon siemeniä, jotka voivat säilyä elinkykykyisinä yli 28 vuotta.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Vesihyasintti on kotoisin Etelä-Amerikasta Amazonin alueelta. Nykyisin sitä tavataan kaikilla mantereilla sopivan lämpimissä ilmasto-oloissa. Euroopassa esiintyminen on rajoittunut Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin (myös Azorit). Vesihyasintti kasvaa parhaiten 28-30 °C lämpötilassa, kasvu hidastuu veden lämpötilan laskiessa alle 10 °C, eikä laji menesty veden viiletessä pidemmäksi ajaksi viiteen asteeseen tai kylmemmäksi. Vesihyasinttia on levitetty puutarhalammikoiden ja isojen akvaarioidenkin koristekasviksi.

Haitat

Vesihyasintti tukkii nopealla runsastumisellaan ojia, kanavia ja muita vesistöjä haitaten niiden liikennöinti- ja virkistyskäyttöä ja tukahduttaen alleen alkuperäiskasvillisuutta. Laji voi myös vakavasti häiritä riisinvilelyä.

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

Riskianalyysit

Julkaisut

 

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) - 15.3.2016 - julkaistu 18.03.2016