Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis)

Kuparisorsa
(Oxyura jamaicensis)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: wikipedia:DickDaniels, CC-BY-SA-4.0
Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis) - wikipedia:DickDaniels, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Linnut (Aves)
              • Neornithes
                • Neognathae
                  • Galloanseres
                    • Sorsalinnut (Anseriformes)
                      • Sorsat (Anatidae)
                        • Oxyurinae
                          • Oxyura
Kuva: wikipedia:Annesov, CC-BY-SA-4.0
Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis) - wikipedia:Annesov, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Kuparisorsa on hieman tavia isompi kokosukeltaja. Koiras on pään seutua lukuun ottamatta juhlapuvussa kastanjanruskea. Päälaki on musta ja posket valkoisia. Nokka on huomiota herättävän sininen. Naaras on kauttaaltaan harmaanruskea, ainoastaan poski erottuu selkeästi vaaleana muusta ruumiista. Molemmilla sukupuolilla pyrstösulat ovat huomattavan pitkät ja usein sojottavat pystyssä linnun uidessa. Kuparisorsa painaa keskimäärin 310-795 g, pituus on 35-43 cm.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Kuparisorsan nimialalajin luontainen esiintymisalue kattaa itäisen Pohjois-Amerikan. Talvehtimisalueet sijaitsevat Yhdysvaltojen eteläosissa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Kuparisorsan kaksi muuta alalajia esiintyvät Etelä-Amerikassa. Kuparisorsa viihtyy pesimäaikana rehevillä sisämaan järvillä ja kosteikoilla. Talvehtimisalueet sijaitsevat usein matalilla merenlahdilla. Kuparisorsan pääravintoa ovat vesikasvit ja -hyönteiset.
Ensimmäiset kuparisorsat tuotiin Eurooppaan, Iso-Britanniaan 1940-luvulla. Lintutarhasta kuparisorsat levisivät ensin Irlantiin ja Belgiaan. Pian kuparisorsat asettuivat myös muualle Manner-Eurooppaan. Brittein saarilla kanta kasvoi huippuunsa 2000-luvulla jolloin maassa arvioitiin olevan 7000 yksilöä.
Kuparisorsa on tavattu Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 kertaa, koskien 56 yksilöä. Viimeisin havainto lajista on Pietarsaaresta kesäkuussa 2011. Pääosa havainnoista tehdään keväällä ja kesällä rannikon rehevillä merenlahdilla ja järvillä.

Haitat

Kuparisorsa risteytyy ja kilpailee samaan sukuun kuuluvan valkopääsorsan Oxyura leucocephala kanssa. Euroopassa uhanalainen valkopääsorsa on kärsinyt elinympäristöjen tuhoutumisesta ja metsästyksestä. Soitimella kuparisorsat ja risteymäkoiraat ovat huomattavasti aggressiivisempia kuin valkopääsorsakoiraat. Pitkällä tähtäimellä valkopääsorsakannan suurimmaksi uhaksi onkin arvioitu risteytyminen kuparisorsan kanssa.

Torjunta

Valkopääsorsakannan pelastamiseksi kuparisorsa on pyritty hävittämään valtaosasta Eurooppaa. Iso-Britanniassa kuparisorsan hävittäminen aloitettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Vasta 2000-luvulla kuparisorsan kanta saatiin laskettua noin sataan yksilöön tehokkaan metsästyksen takia. Manner-Euroopassa on viime aikoina monin paikoin aloitettu kuparisorsan hävittäminen valkopääsorsakannan suojelemiseksi.

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon.

Kuvauksen laatijat

Roland Vösa / RKTL