Jalohaukat (Falconidae)

Jalohaukat
(Falconidae)

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Linnut (Aves)
              • Neornithes
                • Neognathae
                  • Neoaves
                    • Passerimorphae
                      • Jalohaukkalinnut (Falconiformes)
Kuva: Peter K Burian, CC-BY-SA-4.0
Jalohaukat (Falconidae) - Peter K Burian, CC-BY-SA-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Tämä lajiryhmä on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda maahan Euroopan ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Tämän lajiryhmän osalta kyse on lajeista, jotka eivät ole alkuperäisiä Suomessa tavattavia lajeja. Ryhmään kuuluvien ei-alkuperäisten eli vieraiden lajien tuonti, kasvatus ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (EU 1143/2014, artikla 3). Määritelmän mukaan 'vieraslajilla' tarkoitetaan eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä.

Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu tässä huomioon otettavaksi.

Lisätietoa ryhmään kuuluvista Suomen alkuperäislajeista Suomen lajitietokeskuksesta laji.fi -sivustolta.

Haitat

Luontoon päästessään vierasperäiset petolinnut aiheuttavat saalistuksellaan haittaa alkuperäiselle lajistolle kilpailemalla samoista resursseista kuten pesäpaikoista ja ravinnosta. Lisäksi on olemassa riski risteytymisen kautta syntyvästä haitasta alkuperäislajiston perimään.

Esimerkiksi tunturihaukka on Suomessa erittäin vähälukuinen pesijä. Muualta Euroopasta tiedetään karanneiden vierasperäisten metsästyshaukkojen risteytyneen tunturihaukan kanssa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725

Kuvauksen laatijat

MMM 2017