Marmorirapu (Procambarus fallax f. virginalis)

Marmorirapu
(Procambarus fallax f. virginalis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Kuva: Chucholl C, CC-BY-SA-4.0
Marmorirapu (Procambarus fallax f. virginalis) - Chucholl C, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • äyriäiset (Crustacea)
            • Kuoriäyriäiset (Malacostraca)
              • Eumalacostraca
                • Eucarida
                  • Kymmenjalkaiset (Decapoda)
                    • Astacidea
                      • Ravut (Astacoidea)
                        • Cambaridae
                          • Procambarus
                            • (Procambarus fallax)
Kuva: Alexander Mrkvicka, CC-BY-SA-4.0
Marmorirapu (Procambarus fallax f. virginalis) - Alexander Mrkvicka, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Muita nimiä: marmorkräfta, marmorkrebs, marbled crayfish

Marmorirapu  voi kasvaa jopa 13 cm mittaiseksi, mutta jää yleensä alle 10 cm mittaiseksi. Laji menestyy monenlaisissa ympäristöissä. Lämpimällä Madagaskarilla on kehittynyt nopeasti kasvavia marmorirapukantoja, mutta lajin on myös raportoitu selviävän hengissä lammikoissa, jotka jäätyvät talvella. Laji on ollut suosittu ja levinnyt laajalti akvaariokaupassa, myös Suomessa. Partenogeneettisen lisääntymisen ansiosta lajin lisääminen on helppoa. Nopeimmin ne kasvavat ja lisääntyvät akvaariossa 18–25°C lämpötilassa. Kylmässä vedessä lisääntyminen lakkaa. Sukukypsyyden ne saavuttavat 4 kk iässä ja noin 4 cm mittaisina ja munat kehittyvät poikasiksi nopeimmillaan kahdessa viikossa.

Tunnistaminen

Lajille tunnusomaista on koristeellinen marmorinkirjava väritys, joka voi olla tumma kuvio ruskealla, vihreällä tai sinisellä pohjavärillä. Sakset ovat hyvin pienet, hieman karkeapintaiset ja sisäsärmältään piikikkäät. Muutoin kuori on sileä kaulauurretta reunustavia nystyjä ja piikkejä lukuun ottamatta. Saksen takana saksiraajan sisäreunassa kannusmainen piikki, joka ei eroa väritykseltään ympäristöstään.

Alkuperä ja levinneisyys

Marmorirapu lisääntyy partenogeneettisesti. Se löydettiin Saksasta lemmikkieläinkaupasta 1990-luvulla.  Sitä pidetään lajin Procambarus fallax, "slough crayfish" alalajina tai muotona. Lajia tavataan luonnonvaraisena Floridassa, mutta alkuperäisiä marmoriravun luonnonvaraisia kantoja ei tunneta.  Marmorirapuja on tavattu luonnonvesistä Saksassa, Italiassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Slovakiassa, Madagaskarilla ja Japanissa. Oletettavasti ne ovat akvaariokarkulaisia. Vaikka valtaosa havainnoista on yksittäisiä rapuja, tiedetään Euroopan luonnonvesissä olevan useita marmorirapupopulaatioita.

Haitat

Marmorirapu on potentiaalinen invasiivinen haittalaji partenogeneettisen lisääntymisensä vuoksi. Lisäksi marmorirapu saattaa kantaa rapuruttoa. Yksi ainoa luontoon päässyt yksilö voi perustaa uuden nopeasti lisääntyvän populaation. Olisi tärkeää, että akvaarioharrastajat ottaisivat huomioon lajin leviämisriskin. Vastakuoriutuneet ravunpoikaset ovat hyvin pieniä ja läpikuultavia ja karkaavat helposti lappoputkeen vedenvaihdonyhteydessä. 

Mitä minä voin tehdä

Poikasten suuren karkaamisriskin vuoksi akvaarioravut tulee hävittää (upottamalla kiehuvaan veteen) mahdollisimman pian.

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon.

 

Lisätiedot

Julkaisuja

  • Pöckl & al. 2006. Identifying native and alien crayfish species in Europe. Project Craynet publication.
  • Martin, P., Dorn, N.J., Kawai, T., van der Heiden, C., Scholtz, G. (2010) The enigmatic Marmorkrebs (marbled crayfish) is the parthenogenetic form of Procambarus fallax (Hagen, 1870). Contributions to Zoology, 79, 107-118.  http://www.ctoz.nl/cgi/t/text/get-pdf?c=ctz;idno=7903a03  [viitattu 18.3.2016]  (tunnistaminen)
  • Faulkes, Z. 2015. Marmorkrebs (Procambarus fallax f. virginalis) are the most popular crayfish in the North American pet trade. Knowledge and Management of Aquatic Ecosystems 2015:416, 20. DOI:10.1051/kmae/2015016 tai suora linkki (pdf). [viitattu 16.3.2016]
  • Renals, Trevor. 2014. Beware of Marmorkrebs; the clones are here! Non-Native Species Newsletter: Spring Edition 2014. Invasive Species Action Group.  p. 1-1.
  • Chucholl, C., Pfeiffer, M. (2010) First evidence for an established Marmorkrebs (Decapoda, Astacida, Cambaridae) population in Southwestern Germany, in syntopic occurrence with Orconectes limosus (Rafinesque, 1817). Aquatic Invasions, 5, 405-412.  doi:10.3391/ai.2010.5.4.10 http://www.aquaticinvasions.net/2010/AI_2010_5_4_Chucholl_Pfeiffer.pdf

Keskustelua

Kuvauksen laatijat

Esa Erkamo (Luke) - julkaistu 16.3.2016