Siperianpihta

Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.

Suomessa kasvatettavista lähes 20 pihtalajista siperianpihta on yleisin koristepuu, joka menestyy Pohjois-Suomea myöten.  Sen latva katkeaa helposti, joten puut ovat usein monilatvaisia. 

Siperianpihta kasvaa tuoreissa, runsasravinteisissa havumetsissä seka- tai valtapuuna. Se suosii kalkkirikasta maaperää. 

Siperianpihta kasvaa 15-27 metriseksi. Sen latvus on hyvin kapean kartiomainen. Sen runko on sileä ja väri vaihtelee harmaasta ruskeanharmaaksi. Siperianpihdan neulaset harottavat sivuille ja haaran myötäisesti, peittäen haaran kokonaan. Lehdet ovat päältä vihreitä ja sileitä ja niiden laidat ovat litteät. Siperianpihdan pystyt kävyt ovat lyhytperäisiä ja lieriömäisiä, nuorina syvän purppuranpunaisia ja kypsänä punertavanruskeita.  

Aasiasta kotoisin olevan siperianpihdan levinneisyys on itäinen ja mantereinen, ulottuen laajalle alueelle Vienanmeren itäpuolelta aina Tyynelle valtamerelle asti. Etelä-Suomessa siperianpihtaa käytetään yleisesti koristepuuna ja siitä on jonkin verran viljelykarkulaisesiintymiä, eniten Etelä-Suomessa mutta myös Lapissa. 

Siperianpihta voi lisääntyä ja levitä tehokkaasti, sillä se tuottaa Suomessa hyvin käpyjä ja niissä olevia siemeniä. Se muodostaa luontaisesti taimia, jotka voivat kasvaa estää muiden lajien kasvua ja syrjäyttää alkuperäistä lajistoa.  

Nuoret taimet voi kitkeä maasta juurineen. Jo puumaisiksi kasvaneet yksilöt voi torjua kaatamalla ne ja poistamalla jäljelle jääneen kannon sekä juuriston maasta. Jätteiden käsittelyssä on huolehdittava, ettei kasvinosia tai siemeniä (käpyjä), joista siperianpihta voi päästä kasvamaan, pääse leviämään luontoon. 

Tarkkaile ympäristöä ja estä siperianpihtan leviäminen. Poista siementaimet maanomistajan luvalla. Uusia puuistutuksia suunniteltaessa mieti, voitko siperianpihtan sijaan käyttää muita puulajeja. Älä istuta siperianpihtaa herkkien luontoympäristöjen, kuten puronvarsien tai muiden rantojen lähelle. Ilmoita havaintosi siperianpihtasta vieraslajit.fi-sivustolla. 

Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura, Helsinki.

Lindholm, T. & Tiainen, J. 1982:Dispersal and establishment of an introduced conifer, the Siberian fir Abies sibirica, in a nemorial forest in Southern Finland. – Ann. Bot. Fennici 19:235-245.

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.