Palsamipihta (Abies balsamea)

Palsamipihta
(Abies balsamea)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Paljassiemeniset (Pinophytina)
                  • Pinales
                    • Mäntykasvit (Pinaceae)
                      • Pihdat (Abies)
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Palsamipihta (Abies balsamea) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Palsamipihta on 8-20 metriä korkeaksi kasvava, harvahaarainen havupuu. Sen neulasissa on lajille ominainen aromaattinen palsamin tuoksu.

Palsamipihta kasvaa parhaiten tuoreissa, keski- ja runsasravinteisissa metsissä ja rehevissä, ohutturpeisissa korvissa. Se viihtyy silti karummllakin mailla, jolloin sen koko jää pienemmäksi.

Palsamipihta risteytyy herkästi siperianpihdan (A. sibirica) kanssa ja usein istutuksissa onkin mukana lajiristeymiä.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Palsamipihta on kotoisin Pohjois-Amerikan laajimmalle levittäytynyt pihtalaji, se kasvaa Kanadan itä- ja keskiosista Yhdysvaltojen Suurten järvien alueelle. Suomessa palsamipihtaa on viljelty koristepuuna lähes koko maassa varsinkin kaupunkien puistoissa. Rannikkoseuduilla se on kuitenkin altis havukirvalle ja muille neulastuhoille. Sopivaa alkuperää olevat puut menestyvät aina Lappia myöten.

Haitat

Palsamipihta tuottaa Suomessa hyvin käpyjä ja niissä on myös siemeniä. Palsamipihtaviljelmillä on runsaasti luontaisesti syntyneitä taimia. Metsään istutettuna palsamipihta myös kylväytyy spontaanisti ja luonnontaimet voivat muodostaa tiheän maton pihtametsiköiden alle.

Lisätiedot

Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura, Helsinki.

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.

http://www.mustila.fi/kasvit/AbiesBalsamea

http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/lajikuvaukset/lajisivu-abies-balsamea.htm