Rikkanenätti (Rorippa sylvestris)

Rikkanenätti
(Rorippa sylvestris)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Brassicales
                • Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae)
                  • Nenätit (Rorippa)
Kuva: Robert H. Mohlenbrock, Robert H. Mohlenbrock. USDA SCS., PD
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) - Robert H. Mohlenbrock, Robert H. Mohlenbrock. USDA SCS., PD

Luonnehdinta

Rikkanenätti on keltakukkainen 20-50 cm korkea monivuotinen rönsyjen avulla tehokkaasti levittäytyvä ruoho. Se aiheuttaa haittaa taimitarhoissa ja -myymälöissä sekä puutarhoissa. Puutarhoihin se leviää erityisesti puiden ja pensaiden juurimullan mukana. 

Tunnistaminen

Keltakukkainen 20-50 cm korkea runsasrönsyinen ruoho. Lehdet ruodilliset, pariliuskaiset tai lähes parilehdykkäiset. Terälehdet noin 4 mm, lituperät noin 1 cm ja hieman kaarevat lidut noin 1-2 cm pitkiä. Tekee harvoin siementä. Lajin voi sekoittaa yleisempään rantanenättiin, jolla kuitenkin rikkanenättiä pienemmät kukat (terälehdet noin 2 mm) ja lyhyemmät lidut (3-8 mm). Lisäksi se kasvaa kosteammilla kasvupaikoilla. 

Alkuperä ja levinneisyys

Rikkanenätti on kotoisin Euroopasta. Suomeen se on levinnyt 1800-luvun puolivälissä painolastikasvina. Laji on yleistynyt kaupungeissa lähiörakentamisen myötä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Rikkanenätti on runsain Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan vakinaisena aina Oulun korkeudelle saakka.   

Haitat

Rikkanenätti on erityisen haitallinen taimitarhoissa ja -myymälöissä sekä puutarhoissa, joihin se leviää taimien juurimullan mukana.

 

Torjunta

Tehokkaimmat torjuntakeinot ovat kitkeminen ja katteet. Kitkettäessä hauras juurakko katkeilee helposti ja uusia versoja muodostuu katkenneisiin juuren paloihin. Jyrsiminen edistää juurten katkeilua, joten sitä ei kannata käyttää.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen, Luke - päivitetty 27.11.2015