Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.
Rikkanenätti on keltakukkainen 20–50 cm korkea monivuotinen rönsyjen avulla tehokkaasti levittäytyvä ruoho. Se aiheuttaa haittaa taimitarhoissa ja -myymälöissä sekä puutarhoissa. Puutarhoihin se leviää erityisesti puiden ja pensaiden juurimullan mukana.
Keltakukkainen 20–50 cm korkea runsasrönsyinen ruoho. Lehdet ruodilliset, pariliuskaiset tai lähes parilehdykkäiset. Terälehdet noin 4 mm, lituperät noin 1 cm ja hieman kaarevat lidut noin 1–2 cm pitkiä. Tekee harvoin siementä. Lajin voi sekoittaa yleisempään rantanenättiin, jolla kuitenkin rikkanenättiä pienemmät kukat (terälehdet noin 2 mm) ja lyhyemmät lidut (3-8 mm). Lisäksi se kasvaa kosteammilla kasvupaikoilla.
Rikkanenätti on kotoisin Euroopasta. Suomeen se on levinnyt 1800-luvun puolivälissä painolastikasvina. Laji on yleistynyt kaupungeissa lähiörakentamisen myötä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Rikkanenätti on runsain Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan vakinaisena aina Oulun korkeudelle saakka.
Rikkanenätti on erityisen haitallinen taimitarhoissa ja -myymälöissä sekä puutarhoissa, joihin se leviää taimien juurimullan mukana.
Tehokkaimmat torjuntakeinot ovat kitkeminen ja katteet. Kitkettäessä hauras juurakko katkeilee helposti ja uusia versoja muodostuu katkenneisiin juuren paloihin. Jyrsiminen edistää juurten katkeilua, joten sitä ei kannata käyttää.
Terho Hyvönen (Luke) 2015.