Rehuvuohenherne
Galega orientalis
Vieraslajiluokittelusta
Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.
Yleiskuvaus
Rehuvuohenherne on monivuotinen, lehtevä, 80–120 cm korkea hernekasvi, joka kukkii heinä–elokuussa sinivioletein kukin. Monisiemeniset palot ovat riippuvat. Kasvin juolavehnän kaltainen juuristo ulottuu syvälle maahan, jopa metrin syvyyteen.
Rehuvuohenhernettä on käytetty Suomessa nurmi- ja rehukasvina ja jossain määrin myös koristekasvina. Sillä voidaan myös puhdistaa öljystä saastuneita maa-alueita.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Rehuvuohenherne on kotoisin Kaukasukselta. Euroopassa se kasvaa etenkin maatalousympäristöissä ja erilaisilla häirityillä alueilla. Viljelykarkulaisena tai -jäänteenä sitä esiintyy harvakseltaan tienvarsilla ja joutomailla Oulun korkeudelle asti, koeviljelyksillä se menestyy Rovaniemen korkeudella asti.
Varhaisin karkulaistieto Suomessa lajista on 1990-luvulta, mutta viime aikoina se on paikoin levinnyt nopeasti. Nykyisin se muodostaa jo yhtenäisiä peittäviä kasvustoja, esimerkiksi Salon eteläpuolisen valtatien varsilla. Myös Helsingin Viikissä laji levittäytyy koealoilta karanneena tienvarsille, joutomaille ja niityille.
Rehuvuohenherne on yleinen Virossa, missä se on luokiteltu haitalliseksi.
Haitat
Rehuvuohenherne on lupiinin kaltainen typensitojakasvi, jolla on sekä ekologisia että maisemallisia vaikutuksia. Tienvarsille ja niityille levitessään se on lähes lupiinin veroinen voimakas kilpailija ja maaperän rehevöittäjä. Sen kauniin siniset kukat voivat myös houkuttaa ihmisiä levittämään sitä.
Esimerkiksi Salon seudulla rehuvuohenherne on levinnyt kilometrien matkalle Teijontien varteen, josta se on levittäytynyt myös niityille. Virossa kasvia on käytetty laajalti kesantokasvina ja se on levinnyt kesantopelloilta myös niityille ja arvokkaille perinnemaisemille.
Torjuntakeinot
Viljelymailta rehuvuohenherne saadaan hävitettyä maanmuokkauksella ja kesannoinnilla. Siemenpankista nousee kuitenkin uusia yksilöitä, joten hävittämistä on jatkettava useita vuosia.
Lisätiedot
Tekniikka&Talous: Hernekasvi puhdistaa öljyisen maan