Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)

Vuorivaahtera
(Acer pseudoplatanus)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Hanna Mononen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Sapindales
                • Saippuamarjakasvit (Sapindaceae)
                  • Vaahterat (Acer)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Vuorivaahtera on vaahteroiden sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu, joka Keski-Euroopassa kasvaa kookkaaksi leveälatvuksiseksi puuksi. Nuoren puun runko on harmaa ja sileä. Vanhempana kaarna alkaa hilseillä, jolloin se muuttuu harmaan ja punaruskean kirjavaksi.

Parhaiten vuorivaahteran erottaa metsävaahterasta (Acer platanoides) monikukkaisen riippuvan, terttumaisen kukinnon perusteella. Se kukkii myöhemmin kuin metsävaahtera, vasta lehtien puhjettua. Syksyllä kypsyvät siemenet ovat pareittain ja niiden leviämistä auttavat 20–40 mm pitkät lenninsiivet. Viisiliuskaiset lehdet ovat tummanvihreät, joskus punertavat ja syksyn tullen ne muuttuvat keltaisiksi. Lehdettömänäkin vuorivaahtera on helppo tunnistaa vihreinä säilyvistä kasvusilmuistaan.

Alkuperä ja levinneisyys

Vuorivaahtera on kotoisin Euroopasta, jossa se on yleisimpiä vaahteralajeja. Sitä kasvaa alkuperäisenä Keski-Euroopassa Ranskasta ja Tanskasta Ukrainaan ja Kaukasukselle ulottuvalla alueella. Se on alkuperäinen myös Etelä-Euroopan vuoristoissa Pyreneillä, Apenniineilla ja Balkanilla. Viime jääkauden päättymisestä lähtien se on jatkanut leviämistään yhä laajemmalle alueelle Euroopassa.

Vuorivaahtera on suosittu kaupunkien koristepuu, joten sitä on koristekasvina levitetty monille uusille alueille. Uudelle alueelle kotiuduttuaan se jatkaa leviämistä lähialueelle lenninsiivellisten siementensä avulla. Pohjois-Euroopassa sen leviäminen on voimakkainta mereisimmissä osissa, mm. Norjan rannikkoseuduilla.

Suomessa vuorivaahtera on harvinainen ja eteläinen koristepuu, mutta paikoin sitä kasvaa myös viljelykarkulaisena Ahvenanmaalla ja muualla eteläisessä Suomessa.

Haitat

Vuorivaahtera kilpailee elintilasta muiden puiden ja pensaiden kanssa tehokkaasti. Ruotsissa sitä pidetäänkin uhkana ja kilpailijana alkuperäiselle lehtipuulajistolle, ja Norjassa sen on havaittu syrjäyttävän alkuperäisten lehtimetsien lajistoa. Vuorivaahteran siemenellinen lisääntyminen on erittäin tehokasta. Hyvin itävät siemenet leviävät lenninsiipiensä avulla helposti uusille kasvupaikoille. Taimet sietävät pitkäaikaista ja voimakasta varjostusta, mikä mahdollistaa alikasvuston muodostumisen myös tiheään ja varjoisaan metsään. Vuorivaahtera on nopeakasvuinen ja sen lehdet myös varjostavat voimakkaasti. Pudonneet lehdet saattavat kertyä tiheäksi, muiden kasvien kehitykseen vaikuttavaksi karikekerrokseksi, sillä lajin pohjoisimmilla kasvupaikoilla lehdet eivät ehdi täysin maatua ennen seuraavaa kevättä.

Ilmastonmuutos saattaa lisätä vuorivaahteran kilpailuetua etenkin sen levinneisyysalueen pohjoisosissa. Erityisen voimakas kilpailija se on mereisimmillä alueilla.

Muutamalla rannikkoalueiden saarilla mm. Satakunnassa ja Uudellamaalla vuorivaahteran on havaittu tuottavan runsaasti siementaimia ja leviävän metsäkasvillisuudessa, joten sitä voidaan pitää varteenotettavana uhkana myös Suomessa.

Torjunta

Vuorivaahteran leviämistä on vaikea hallita sen suuren lisääntymispotentiaalin vuoksi. Niinpä sen käyttöä tulisikin rajoittaa etenkin niillä alueilla, joilla on vaarana sen leviäminen luonnontilaiseen kasvillisuuteen ja suojelualueille. Suomessakin sen käyttämisessä koristekasvina tulisi ottaa huomioon sen mahdollinen vaikutus alkuperäiseen lajistoon.

Vuorivaahtera alkaa tuottaa siementä noin parinkymmenen vuoden ikäisenä. Jos vuorivaahtera halutaan hävittää metsästä, kannattaa ensin kaataa isot puut ja sen jälkeen ryhtyä kitkemään taimia.

Lisätiedot

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.

http://www.mustila.fi/kasvit/AcerPseudoplatanus

Vuorivaahtera NOBANIS-tietokannassa

Vuorivaahtera Norjassa (norjaksi)