Rikkapalsami (Impatiens parviflora)

Rikkapalsami
(Impatiens parviflora)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Ericales
                • Palsamikasvit (Balsaminaceae)
                  • Palsamit (Impatiens)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Rikkapalsami (Impatiens parviflora) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Palsamit ovat yksivuotisia mehevävartisia ruohoja. Niiden hedelmänä on litumainen kota, joka repeää kypsänä ja sinkoaa siemenet lähiympäristöön useiden metrien päähän. Palsamit uudistuvat ja leviävät vain siementen avulla. Niiden siementuotto on kuitenkin runsasta.

Rikkapalsamin tunnistaa parhaiten kalpeankeltaisista, pienistä (10–15 mm) kukista. Se jää 20–50 cm korkeana hieman muita palsamilajejamme matalammaksi. Kotoisella lehtopalsamilla kukat ovat selvästi isommat (30–40 mm) ja kirkkaan keltaiset.

Alkuperä ja levinneisyys

Keskiaasialainen rikkapalsami tuotiin 1850-luvulla Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan, josta se alkoi heti levittäytyä. Nykyään sitä kasvaa Etelä- ja Keski-Suomen puistoissa sekä niistä levinneenä karkulaisena mm. lehdoissa. Varjoisten ja rehevien kasvupaikkojen kasvina se suosii etenkin puistopensaiden alusia, polkujen varsia sekä kallionalusia. Usein rikkapalsami kasvaa asutuksen läheisyydessä puutarhakarkulaisena ja varsinkin paikoilla, jonne on tuotu puutarhajätteitä. Se on levinnyt myös koristekasvien mullan mukana ja on sitä kylvettykin tarkoituksellisesti. Se leviää myös veden kuljettamana.

Haitat

Rikkapalsami on suunnilleen samankokoinen kuin lehtopalsami, mutta kilpailee sen kanssa samoista kasvupaikoista.

Torjunta

Rikkapalsami on jo niin laajalle levinnyt, että sen torjunta alkaa olla hankalaa vaikeaa.  Koska palsamit uudistuvat vain siemenistä, perustuu kasvustojenkin hävittäminen siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan. Siemenistä suurin osa itää heti seuraavana vuonna. Pienet, muutamien neliömetrien laajuiset kasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään jo kukinta-ajan alussa, mutta viimeistään ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviävät kasvustot paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvien pienet siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä huolellisesti.

Lisätiedot

Gederaas, L., Moen, T.L., Skjelseth, S. & Larsen, L.-K. (toim.) 2012. Fremmede arter i Norge – med norsk svarteliste 2012. Artsdatabanken, Trondheim.