Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)

Kaukasianjättiputki
(Heracleum mantegazzianum)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Siemenkasvit (Spermatophyta)
              • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                • Apiales
                  • Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
                    • Ukonputket (Heracleum)
                      • Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Kaukasianjättiputki on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda maahan Euroopan ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (EU 1143/2014, artikla 3). Määritelmän mukaan 'vieraslajilla' tarkoitetaan eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä.

Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu tässä huomioon otettavaksi.

Luonnehdinta

Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum) ja armenianjättiputkea (H. sosnowskyi), jotka ovat EU:n kannalta haitallisia vieraslajeja.

Jättiputkihavainnot kannattaa ilmoittaa yleiskäsitteellä "jättiputki": Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä), ellet ole aivan varma lajitunnistuksesta.

Luonnossamme kasvaa myös alkuperäisiä kookkaita sarjakukkaiskasveja, joita ei pidä sekoittaa jättiputkiin ja joita ei ole syytä hävittää. Etelänukonputki (Heracleum spondylium), idänukonputki (H. sibiricum), karhunputki (Angelica sylvestris) ja väinönputki (A. archangelica) ovat kuitenkin kaikilta mitoiltaan selvästi jättiputkia pienempiä.

Levinneisyys Suomessa

Haitat

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä).

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan kaukasianjättiputki on Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukossa.

Kaukasianjättiputki on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Torjunta

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä).

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri, SYKE -- sivua päivitetty 4.4.2016; MMM 9.5.2017