Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.
Terttuselja on nopeakasvuinen, 2–4 metriseksi kasvava, kuusamakasveihin (Caprifoliaceae) kuuluva pensas. Sen lehdet muistuttavat hieman kotipihlajaa (Sorbus aucuparia), mutta terttuseljan voimakas, tympeähkö tuoksu erottaa sen helposti pihlajasta. Terttuseljalla on punaiset, hieman myrkylliset marjat, joita linnut syövät ja levittävät siten siemeniä.
Terttuselja on kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Se on tuotu Pohjois-Eurooppaan koristekasviksi jo varhain. Nykyisin terttuselja on luonnossa, etenkin Etelä-Suomessa, hyvin yleinen viljelykarkulainen aina Oulun korkeudelle asti. Se viihtyy etenkin ravinteisilla ja valoisilla paikoilla metsänreunoilla ja lehdoissa.
Terttuselja kasvaa usein yksittäisinä pensaina, jolloin siitä ei voi sanoa olevan suurempaa haittaa muulle luonnolle. On havaittu, että joskus metsänhakkuun jälkeen paikalle syntyy tiheä terttuseljapensasto. Näissä tilanteissa kasvi voi haitata jopa metsän uudistumista.
Terttuseljapensaita tulee poistaa luonnonhoidon yhteydessä suojelualueilta. Myös metsänhoitotoimien yhteydessä seljapensaita on hyvä poistaa.
Ryttäri, T., Väre, H. 2014. Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.