Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum)

Ruotsinraunioyrtti
(Symphytum x uplandicum)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Boraginales
                    • Lemmikkikasvit (Boraginaceae)
                      • Raunioyrtit (Symphytum)
Kuva: JC Schou, Biopix, CC-BY-NC-3.0
Ruotsinraunioyrtti (Symphytum x uplandicum) - JC Schou, Biopix, CC-BY-NC-3.0

Luonnehdinta

Raunioyrtit ovat monivuotisia, kookkaita, tiheä- ja karheakarvaisia lemmikkikasveja. Niiden sinipunaiset, siniset tai kellanvalkoiset kukat ovat suppilomaisia. Rohtoraunioyrtille (S. officinale) on tyypillistä lehtien johteisuus. Kukkien värin mukaan se jaetaan kahdeksi muunnokseksi, joista toisen kukat ovat tumman sinipunaisia (var. officinale) ja toisen kellanvalkoisia (var. bohemicum).

Tarharaunioyrtillä (S. asperum) kukkien väri muuttuu kukinnan edetessä punaisesta taivaansiniseksi.

Ruotsinraunioyrtti on edellisten lajien risteytyessä syntynyt risteymä, jonka kukkien värin vaihtelee punaisesta sinipunaisen kautta siniseen, ja joskus kukat voivat olla melkein valkoisiakin. Risteymä on erittäin monimuotoinen ja se myös risteytyy uudestaan kantalajiensa kanssa.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Rohtoraunioyrtti on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa se on vanha, 1600-luvulta lähtien viljelty rohdos- ja koristekasvi, joka on usein villiytynyt. Sitä kasvaa yleisesti jäänteenä ihmisvaikutteisilla paikoilla, kuten entisten talonpaikkojen luona ja joutomailla. Mutta paikoin se on levinnyt myös luonnontilaisempaan kasvillisuuteen, etenkin joenvarsien luhtaisille rannoille, suurruohostoihin ja teiden varsille.

Ruotsinraunioyrtti on koristekasvi, joka on melko yleisesti villiytynyt puutarhoihin ja pientareille. Kaukasukselta kotoisin olevaa tarharaunioyrttiä viljellään myös koristekasvina.

Haitat

Raunioyrtit – varsinkin rohto- ja ruotsinraunioyrtti – levittäytyvät laajoiksi kasvustoiksi, joiden leviämistä on vaikea rajoittaa etenkin kosteilla ja tuoreilla kasvupaikoilla; ojissa, kosteilla niityillä ja rannoilla. Ne voivat myös estää muiden kasvien kasvua tuottamiensa kemiallisten yhdisteiden avulla.

Torjunta

Torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä ainakin niissä tilanteissa, joissa raunioyrtit uhkaavat erityisen arvokkaita luontotyyppejä tai suojelualueita.