Viherpantaheinä

Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.

Viherpantaheinä on pysty tai polvekastyvinen, löyhästi mätästävä 1-vuotinen heinä. Suomen oloissa se kasvaa 20–50 cm korkeaksi, mutta muualla jopa 1 m. Viherpantaheinä kukkii elo-syyskuussa. Italianpantaheinä eli tähkähirssi Setaria italica muistuttaa viherpantaheinää. Molemmat ovat hyvin monimuotoisia.

Viherpantaheinä muistuttaa sinipantaheinää, mutta väri on vaaleamman vihreä. Tähkän sukaset ovat vihreitä tai heikosti sinipunaisia. Haarattomat kerrannaistähkät ovat sukasineen 4–8 cm pitkät ja 1–2,5 cm leveät. Viherpantaheinän englanninkielinen nimi on kuvaava, ’vihreä ketunhäntä’. Lehtilapa on litteä, pitkäsuippuinen ja kielekkeen paikalla on karvarivi. Tähkylät ovat hieman pienempiä kuin sinipantaheinällä.

Viherpantaheinää kasvaa luontaisena Etelä-Euroopassa. 

Suomessa viherpantaheinää tavataan satunnaisena uustulokkaana myllypihoilla, kaatopaikoilla, satamissa, ratapihoilla, kaatopaikoilla, puutarhoissa ja pelloilla. Sitä on tavattu Oulun korkeudelle saakka.

Viherpantaheinää esiintyy Euroopassa samantapaisilla alueilla kuin sinipantaheinää. Pantaheinät leviävät linnunsiementen mukana.

On arvioitu, että ilmaston lämmetessä sinipantaheinä pystyy tuottamaan itävää siementä Etelä- ja Keski-Suomessa, jolloin siitä voi muodostua haitallinen vieraslaji.

kuten sinipantaheinä

Älä osta viherpantaheinää nettikaupasta. Tarkkaile lintujen ruokintapaikkojen lähistöä ja jos havaitset viherpantaheinää, kitke se ja hävitä kasvijäte asianmukaisesti.

• Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. painos. 465 s. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.
• Setaria viridis. Kasviatlas 2014, Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. 
• Kts. kuvia: http://alienplantsbelgium.be/content/setaria-viridis ja http://alienplantsbelgium.be/content/setaria-italica