Hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum)

Hentokarvalehti
(Ceratophyllum submersum)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©
Hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum) - Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©
Kuva: Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©
Hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum) - Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Ceratophyllales
                • Karvalehtikasvit (Ceratophyllaceae)
                  • Karvalehdet (Ceratophyllum)
Kuva: Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©
Hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum) - Leena Helynranta, Leena Helynranta, Luomus, ©

Luonnehdinta

Hentokarvalehti on juureton uposkasvi, joka kasvaa rehevissä kirkasvetisissä järvissä ja lammissa sekä murtovesilahdissa. Laji voi muodostaa haitallisia massakasvustoja.

Hentokarvalehden varsi on ohut, rento ja haarova. Lehdet sijaitsevat 6-8 lehden kiehkuroissa ja ne ovat lähes ruodittomia. Laji kukkii melko yleisesti. Kukat sijaitsevat lehtihangoissa ja ne ovat perättömiä ja lukuisten kehämäisten ylälehtien suojassa. Kasvin hedelmä on pitkänomainen pähkylä, jonka kärjessä on piikkimäinen käyrä vartalo.

Tunnistaminen

Erona yleisempään tankeakarvalehteen hentokarvalehden haarojen liuskat ovat velttoja ja suoria, ja lehden laidan hampaat ovat hentoja. Lehtilavan haaroittuminen on hentokarvalehdellä runsaampaa kuin tankeakarvalehdellä: lapa on kahdesta kolmeen kertaa näennäisen halkihaarainen. Lisäksi hedelmän kärjen piikki on hentokarvalehdellä lyhyempi, 1-1,5 mm:n pituinen, käyrä ja ilman tyvellä olevia piikkejä.

Alkuperä ja levinneisyys

Suomessa hentokarvalehti on vielä harvinainen tulokaslaji, joka on löydetty vain Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta. Laji havaittiin Suomessa ensimmäisenä Espoon Suomenojalta vuonna 1999. Lajia on sittemmin löydetty myös ulkosaariston kalliolammikosta sekä rehevästä entisestä jätevesialtaasta. Sitä on fossiililöytöjen perusteella kasvanut Ahvenanmaalla jääkauden jälkeen noin 8000-4500 vuotta sitten. Nykyesiintymät ovat oletettavasti lintujen mukana tapahtuneen leviämisen seurausta. Euroopassa laji kasvaa Espanjasta Venäjälle ja Ukrainaan ulottuvalla alueella.  Pohjoisessa Suomen lähialueilla hentokarvalehteä kasvaa Tanskassa ja Ruotsissa.

Hentokarvalehden leviäminen tapahtuu pääasiassa kasvullisesti kasvista irtoavien versonpalojen avulla. Mitä ilmeisimmin linnut levittävät hentokarvalehteä.

Haitat

Laji muodostaa massakasvustoja meillä yleisemmän tankeakarvalehden (Ceratophyllum demersum) tapaan. Suomessa massakasvustoja tavataan kahdella esiintymällä.

Torjunta

Hentokarvalehteä torjutaan raivausnuottauksella ja leikkaavilla ja keräävillä harvestereilla. Kasvillisuuden poisto kannattaa tehdä useana vuotena peräkkäin tulosten varmistamiseksi sekä yhdistää erilaisia torjuntatoimia. Pitkäkestoisia tuloksia saadaan kuitenkin vain vähentämällä vesistön ravinnekuormitusta.

Mitä minä voin tehdä

Ilmoita uusista esiintymistä vieraslajiportaaliin. Huomioi, että hentokarvalehti leviää helposti katkeavien versonpalojen avulla. Puhdista veneet, moottorit, pyydykset ja muut kalastusvälineet niihin kertyneistä kasveista.

Lisätiedot

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hentokarvalehti

Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T. Uotila, P. & Väre, H. 2005a. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:41-85.

Kurtto, A. & Helynranta, L. 2006. Helsingin kasveja 4. Hentokarvalehti Santahaminassa. Lutukka 22: 14-15.

Kuvauksen laatijat

Kurtto, A., Helynranta, L.