Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)

Pilvikirsikka
(Prunus pensylvanica)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Leena Lindén, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Annukka Salminen, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Annukka Salminen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Annukka Salminen, CC-BY-NC-4.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Annukka Salminen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Rosales
                • Ruusukasvit (Rosaceae)
                  • Luumut (Prunus)
Kuva: Steven J. Baskauf, CC-BY-NC-SA-3.0
Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) - Steven J. Baskauf, CC-BY-NC-SA-3.0

Luonnehdinta

Pilvikirsikka on juurivesallinen, 5-10 metrinen puu. Se kukkii alkukesästä lehtien puhkeamisen jälkeen.

Epäsuotuisammilla kasvupaikoilla se jää kasvutavaltaan pensasmaiseksi. Pilvikirsikka on sekä kuivaan että kosteaan maahan sopeutunut pioneeripuu, joka hyötyy metsäpaloista, myrskytuhoista, hakkuista ja muista metsänpohjaan kohdistuneista häiriöistä. Sen siemenet säilyvät maaperässä pitkään, jopa kymmeniä vuosia, ja ne itävät esim. hakkuun seurauksena tapahtuneesta valoisuuden ja lämpötilavaihteluiden lisääntymisestä.

Pilvikirsikka kasvaa valoisilla hakkuualueilla, paloalueilla, teidenvarsilla ja jokivarsilla. Se ei siedä kovin suurta varjostusta.

Alkuperä ja levinneisyys

Pilvikirsikka kasvaa laajalla alueella Pohjois-Amerikassa.

Se on Suomessa viljellyistä kirsikkalajeista kestävin ja menestyy Yli-Torniossa asti. Laji on sopeutunut Suomen ilmastoon täysin, sillä se tuottaa siementaimia luontaisesti.

Haitat

Pilvikirsikka muistuttaa ekologialtaan ja ominaisuuksiltaan jossain määrin tuomipihlajaa. Se ei kuitenkaan ole vielä yhtä laajalti levinnyt. Karkulaishavaintoja on jonkin verran Etelä-Suomessa Raahen korkeudelle asti. Istutuksissa näkee usein sekä juurivesoja että siementaimia.

Lisätiedot

Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura, Helsinki.

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.

http://www.mtt.fi/met/pdf/met91.pdf