Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)

Armenianjättiputki
(Heracleum sosnowskyi)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Siemenkasvit (Spermatophyta)
              • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                • Apiales
                  • Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
                    • Ukonputket (Heracleum)
                      • Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum) ja armenianjättiputkea (H. sosnowskyi).

Jättiputkihavainnot kannattaa ilmoittaa yleiskäsitteellä "jättiputki": Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä), ellet ole aivan varma lajitunnistuksesta.

Luonnossamme kasvaa myös alkuperäisiä kookkaita sarjakukkaiskasveja, joita ei pidä sekoittaa jättiputkiin ja joita ei ole syytä hävittää. Etelänukonputki (Heracleum spondylium), idänukonputki (H. sibiricum), karhunputki (Angelica sylvestris) ja väinönputki (A. archangelica) ovat kuitenkin kaikilta mitoiltaan selvästi jättiputkia pienempiä.

Tunnistaminen

Armenianjättiputki on meillä tavattavasta kolmesta aasialaisesta jättiputkilajista harvinaisin. Sen lehdet ovat muuntelevat ja niiden muoto voi vaihdella typäköista ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Armenianjättiputki on kotoisin Kaukasukselta, josta se tuotiin Pietariin todennäköisesti 1950-luvulla ajatuksena saada tästä nopeasti kasvavasta kasvista karjalle rehukasvi. Muutamassa kymmenessä vuodessa se levittäytyi Pietarin ympäristöön ja Karjalaan, mm. Sortavalaan. Esiintymiä on runsaasti Karjalan kannaksella Suomeen johtavan päätien varrella. Virosta kasvi löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957. Siellä se kasvaa yleisesti maatilojen pihapiireissä, jonne se on saapunut Venäjältä tuodun karjanrehun mukana.

Armenianjättiputki arvellaan nähdyn Helsingin Ruskeasuolla vuonna 2001. Pohjois-Karjalassa on myös 2000-luvulla havaittu armenianjättiputken esiintymiä. Vuonna 2012 Keski-Suomen Korpilahdelta ilmoitettiin 4 hehtaarin laajuinen jättiputkiesiintymä, joka osoittautui armenianjättiputkeksi. Kasvi oli saatu Kainuusta. Armenianjättiputken levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti, mutta mitä ilmeisimmin sitä on meillä enemmän kuin tiedetään.

Haitat

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Torjunta

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

Uotila, P. 2002: Heracleum sosnowskyi. Lutukka 18(1): 2.

Armenianjättiputki NOBANIS-tietokannassa (englanniksi)

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri, SYKE