Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)

Armenianjättiputki
(Heracleum sosnowskyi)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Apiales
                      • Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
                        • Ukonputket (Heracleum)
                          • Jättiputkiryhmä (Heracleum persicum -ryhmä)
Kuva: Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) - Timo Hokkanen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Armenianjättiputki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Suomessa esiintyvien jättiputkilajien erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum). Armenianjättiputkesta (H. sosnowskyi) ei ole varmistettuja havaintoja. Kaikki kolme lajia ovat EU:n kannalta haitallisia vieraslajeja.

Jättiputkihavainnot kannattaa ilmoittaa yleiskäsitteellä "jättiputki": Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä), ellet ole aivan varma lajitunnistuksesta.

Luonnossamme kasvaa myös alkuperäisiä kookkaita sarjakukkaiskasveja, joita ei pidä sekoittaa jättiputkiin ja joita ei ole syytä hävittää. Etelänukonputki (Heracleum spondylium), idänukonputki (H. sibiricum), karhunputki (Angelica sylvestris) ja väinönputki (A. archangelica) ovat kuitenkin kaikilta mitoiltaan selvästi jättiputkia pienempiä.

Tunnistaminen

Armenianjättiputken lehdet ovat muuntelevat ja niiden muoto voi vaihdella typäköista ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea.

Alkuperä ja levinneisyys

Armenianjättiputki on kotoisin Kaukasukselta, josta se tuotiin Pietariin todennäköisesti 1950-luvulla ajatuksena saada tästä nopeasti kasvavasta kasvista karjalle rehukasvi. Muutamassa kymmenessä vuodessa se levittäytyi Pietarin ympäristöön ja Karjalaan, mm. Sortavalaan. Esiintymiä on runsaasti Karjalan kannaksella Suomeen johtavan päätien varrella. Virosta kasvi löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957. Siellä se kasvaa yleisesti maatilojen pihapiireissä, jonne se on saapunut Venäjältä tuodun karjanrehun mukana.

Suomesta ei ole varmistettuja armenianjättiputkihavaintoja.

Haitat

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Torjunta

Kts. Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Armenianjättiputken tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Armenianjättiputkea ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää armenianjättiputken sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Piirainen, M. & Saarinen, K. 2018: Kasvaako Suomessa armenianjättiputkea? Lutukka 34(3):115-121

 

Uotila, P. 2002: Heracleum sosnowskyi. Lutukka 18(1): 2.

 

Armenianjättiputki NOBANIS-tietokannassa (englanniksi)

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri, SYKE; MMM 2019