Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi)

Kiinanmuntjakki
(Muntiacus reevesi)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto
(lomakkeet.luke.fi)

Kuva: Margoz, Margoz - Wikimedia Commons, ©
Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi) - Margoz, Margoz - Wikimedia Commons, ©

Havainnot

Ilmoita havainto
(lomakkeet.luke.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Nisäkkäät (Mammalia)
              • Sorkkaeläimet (Artiodactyla)
                • Hirvieläimet (Cervidae)
                  • Muntjakit (Muntiacinae)
                    • (Muntiacus)
Kuva: Norma Chapman, ©
Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi) - Norma Chapman, ©

Luonnehdinta

Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi) on Kiinan kaakkoisosassa ja Taiwanissa elävä pienikokoinen hirvieläin. Säkäkorkeus on puolisen metriä. Naaraat painavat 9-16 kiloa, urokset hiukan enemmän. Kiinanmuntjakilla on kesällä punaruskea turkki, talvella se muuttuu harmaammaksi.

Alkuperä ja levinneisyys

Alkuperä, istutukset, kannan kasvu ja levinneisyys Euroopassa

Kiinanmuntjakin alkuperäinen levinneisyysalue kattaa Kiinan kaakkoisosat ja Taiwanin ja eri alalaji esiintyy manneralueella kuin saarella. Lajia on tuotu Englantiin (missä sitä esiintyy edelleen) sekä Ranskaan (ei enää esiinny) (Grubb 2005). Lajia on mahdollisesti istutettu 1990-luvulla myös Hollantiin ja Belgiaan.

Englannissa kiinanmuntjakkia on sekä tarhakarkulaisena että tarkoituksella luontoon istutettuna. Lisääntyvä kanta on ollut luonnossa 1920-luvulta alkaen ja lajin levinneisyysalue on laajentunut keskimäärin 1 km/vuosi. Lisääntyvänkannan koon on arvioitu olevan vuonna 2004 jo noin 128 500 yksilöä. Kiinanmuntjakki on levittäytynyt koko eteläiseen Englantiin, ja aivan viime aikoina Etelä-Skotlantiin ja Irlantiin saakka. Tiheimmän kannan alueella kiinanmuntjakkien tiheys ylittää jopa 100 yksilöä/km2

Leviämisreitit ja sopeutuminen Suomeen

Suomea lähimmät populaatiot ovat Englannissa, joten ei ole luultavaa, että laji leviäisi omin avuin maahamme. Todennäköisesti kiinanmuntjakki kestäisi ilmastoamme huonosti, mutta saattaisi leutoina talvina pärjätä ruokinnan varassa aivan eteläisimmässä Suomessa, koska laji on jo pystynyt Englannissa laajentamaan levinneisyyttään kylmemmille seuduille kuin alkuperäisellä esiintymisalueellaan (Etelä-Skotlantiin ja Irlantiin). Lajilla on todettu korkea kuolleisuus pitkien ja kylmien talvien yhteydessä. 

Haitat

Haitat ja hyödyt

Taloudellisia vaikutuksia kiinanmuntjakki on aiheuttanut Englannissa syömällä viljaa ja tekemällä taimituhoja. Myös liikenneonnettomuuksia (autokolareita) on sattunut runsaasti. Kiinanmuntjakkia metsästetään runsaasti Englannissa, missä sitä pidetäänkin tärkeänä saalislajina muiden kaurislajien rinnalla.

Lajin haitallisista vaikutuksista korkeilla tiheyksillä on julkaistu liittyen mm. metsäkasvillisuuteen, taimiin ja tiettyjen lintulajien elinympäristöön. Kiinanmuntjakin on todettu kilpailevan Englannissa alkuperäisten kauriiden, kuten metsäkauris, kanssa ravinnosta ja elintilasta. Kiinanmuntjakin on epäily voivan toimia kantajana nautatuberkuloosille. Lajilla on suuri levittäytymispotentiaali, jota ilmaston lämpeneminen voimistaisi.

Torjunta

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon.

Torjunnassa tärkeintä on estää lajin pääsy luontoon muodostamaan lisääntyvää populaatiota. Kiinanmuntjakkia pyritään vähentämään metsästämällä.

Ilmoita muntjakkihavaintosi vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella.

Lisätiedot

Viitteet

Kuvauksen laatijat

Katja Holmala (Luke) - päivitetty 19.12.2016