Kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum)

Kampaärviä
(Myriophyllum heterophyllum)

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0
Kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum) - Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0
Kuva: Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0
Kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum) - Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Saxifragales
                • ärviäkasvit (Haloragaceae)
                  • ärviät (Myriophyllum)
Kuva: Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0
Kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum) - Leslie J. Mehrhoff, University of Connecticut, Bugwood.org, CC-BY-4.0

Luonnehdinta

Ärviät ovat monivuotisia vesikasveja, joiden pitkää ja veltonnotkeaa vartta ympäröivät veden alla runsaat sulkamaiset lehdet lukemattomine rihmamaisine liuskoineen. Suvun tieteellinen nimi Myriophyllum juontuukin kreikan laskematonta määrää (myriadia) ja lehteä tarkoittavista sanoista. Kampaärviä oikeuttaa tuon sukunimensä poikkeuksellisen hyvin, sillä lajilla on uposlehtiä tuhkatiheässä ja niissä vielä oikein hentoja rihmaliuskoja vallan paljon. Hyvin kehittyneet uposversot tuovatkin mieleen pönäkän ja pörröisen vihreän hännän tai köyden.

Kampaärviän tieteellisessä lajimääreessä heterophyllum toistuu kreikan lehteä merkitsevä sana, mutta nyt erilaisuutta tarkoittavan etuliitteen kanssa. Ärviät työntävät tähkäkukintonsa vedenpinnan yläpuolelle, ja tuo verson kukinto-osa poikkeaa suurestikin vedenalaisesta kasvullisesta osasta. Kampaärviällä erilaisuus on erityisen silmiinpistävä, kuin kaksi eri kasvia olisi vedenkalvon tasalla vartettu yhteen. Kukinto-osan lehdet näet ovat kielimäisiä ja pelkästään sahalaitaisia. Aika pieniäkin ne ovat, mutta ärviöiden suvun mittapuussa kuitenkin mittavia ulottuessaan hangassaan sijaitsevia pieniä kukkia paljon ulommas.

Ärviöiden suvun lajimäärä on luokkaa 40. Tuossa joukossa kunnolla kehittynyt kampaärviä erottuu sukulaisistaan edellä kuvailtujen vedenalaisen hennon tuuheutensa ja sille vastakohtaisen vedenpäällisen karkean vesikuusimaisuutensa perusteella. Mutta enimmille ärviälajeille ominaisesti tämäkin voi epävakaissa kasvuoloissa tai rannalle ajautuneena kehittyä poikkeavasti ja aiheuttaa syvää päänvaivaa jopa asiantuntijan määrittää. Eivätkä kukattomatkaan versot ihan helppoja nimetä ole. Määrityksessä voidaan lopulta joutua käyttämään mikroskooppisia tuntomerkkejä tai DNA-menetelmiä.

Alkuperä ja levinneisyys

Kampaärviä on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Nykylevinneisyys ulottuu siellä Floridasta Kaakkois-Kanadan eteläosiin, mutta osassa tuota aluetta laji lienee vieraslaji. Sellainen se ainakin on haitallisuuteen asti Yhdysvaltain Uuden Englannin osavaltioissa ja luoteisosissa (Washington) sekä (toistaiseksi) kai kiltimpänä muilla mantereilla Guatemalassa, Kiinassa ja osissa Eurooppaa (Belgia, Espanja, Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa, Sveitsi; Briittein saarilta hävitetty).

Suomen luonnossa kampaärviää ei ole tavattu, mutta maamme eteläosissa se saattaisi luonnonvaraisena tulla toimeen. Useita ärviälajeja kaupataan Suomessa akvaariokasveiksi, mutta kampaärviää ei meikäläisissä myyntiluetteloissa näy. Eri asia sitten on, ovatko kaikki Suomessakaan myytävät ärviät oikein määritettyjä. Muualla Euroopassa kampaärviä kuuluu suosituimpiin akvaariokasveihin, ja ainakin siellä lajia on myynnissä myös useilla väärillä nimillä.

Haitat

Itselleen otollisissa oloissa kampaärviä voi täyttää versoillaan koko vesipatsaan ja sen yläpuoltakin, jolloin veden mahdollinen virtaus hidastuu, valoisuus vähenee ja happipitoisuus alenee. Vesistön virkistyskäyttö siinä vaikeutuu ja alkuperäiskasvit joutuvat helposti ahdinkoon.

Torjunta

Kampaärviän rehentelyä on mahdollista torjua mekaanisesti koneellisella poistamisella tai peitteillä pimentämällä sekä laskemalla vedenpintaa ja käsittelemällä paljastunutta kasvimassaa vaikkapa kuumentamalla tai kylmentämällä. Edelleen leviämisen ehkäisy tapahtuu pyydyksiä ja siirrettäviä veneitä trailereineen tarkastamalla. Kemiallinen torjuntakin on mahdollista, mutta vesistöissä tuskin suotavaa.

Mitä minä voin tehdä

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

CABI: Invasive Species Compendium: Myriophyllum heterophyllum (broadleaf watermilfoil) http://www.cabi.org/isc/datasheet/34940

De Beer, D. & De Vlaeminck, R. 2008: Myriophyllum heterophyllum, een nieuwe invasieve waterplant. – Dumortiera 94: 8–13.

Moody, M.L. & Les, D.H. 2010: Systematics of the aquatic angiosperm genus Myriophyllum (Haloragaceae). – Syst. Bot. 35: 121-139. https://doi.org/10.1600/036364410790862470

Wimmer, W. 1997: Myriophyllum heterophyllum Michaux in Niedersachsen und Bremen sowie seine Bestimmung im vegetativen Zustand. – Flor. Rundbr. 31: 23–31.

Kuvauksen laatijat

Arto Kurtto, LUOMUS, 2017