Vesikaijalehti (Alternanthera philoxeroides)

Vesikaijalehti
(Alternanthera philoxeroides)

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Zhangzhugang, CC-BY-SA-4.0
Vesikaijalehti (Alternanthera philoxeroides) - Zhangzhugang, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Caryophyllales
                • Revonhäntäkasvit (Amaranthaceae)
                  • Kaijalehdet (Alternanthera)
Kuva: Harry Rose, CC-BY-4.0
Vesikaijalehti (Alternanthera philoxeroides) - Harry Rose, CC-BY-4.0

Luonnehdinta

Vesikaijalehti on monivuotinen ruohovartinen laji, josta tunnetaan vedessä kasvava muoto ja maalla esiintyvä muoto. Mehevät, ontot versot voivat vedessä nousta 60 cm korkeiksi, maalla versot ovat lyhyempiä ja vähemmän onttoja. Vaakasuorat, kerroksellisina kasvavat versot voivat tulla jopa 10 m pitkiksi. Lehdet ovat kiiltävät, vastakkaiset, ruodittomat ja keihäsmäiset, 2-7 cm pitkät ja 1-2 cm leveät. Kukat ovat valkoisia, 8-10 cm läpimitaltaan, ja ne sijaitsevat lehtihangoissa tai verson kärjessä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kukinta-aika on marraskuusta maaliskuuhun. Laji ei tuota itävää siementä. Vesikaijalehti hyötyy runsaasta ravinteisuudesta ja sietää myös suolapitoista vettä. Laji menestyy niin savessa kuin hiekassakin.

Alkuperä ja levinneisyys

Vesikaijalehti on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä tavataan vesistöissä ja tulvamailla. Laji on levinnyt Australiaan, Uuteen Seelantiin, Yhdysvaltoihin, moniin Aasian maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan, Thaimaahan ja Sri Lankaan. Pääasiallisena leviämistapana pidetään laivojen painolastitankkien mukana kulkeutumista. Euroopassa lajia on tavattu ainakin Italiassa ja Ranskassa, ja Irlannissa se on luokiteltu potentiaaliseksi haitalliseksi vieraslajiksi.

Vesikaijalehteä käytetään akvaariokasvina.

Haitat

Vesikaijalehteä pidetään yhtenä haitallisimmista vesialueiden vieraslajeista. Vesikaijalehti muodostaa tiiviitä juurtuneita tai kelluvia mattoja, joiden avulla se voi vallata järviä, jokia, lampia ja kastelukanavia. Lajin vedessä kasvava muoto voi kasvattaa tiheän koko uoman peittävän kelluvan maton, joka hidastaa veden liikettä, estää valon pääsyn ja kaasujen vaihdon veteen. Kasvustolla on haitallisia vaikutuksia veden muuhun eliöstöön ja veden laatuun, ja se voi edistää hyttysille otollisten olosuhteiden muodostumista. Lajin maalla kasvava muoto kasvattaa tiheän kasvustomaton, jolla on laaja juuristo. Kasvusto tukahduttaa rantojen muun kasvillisuuden. Laji aiheuttaa vahinkoa alkuperäisen luonnon lisäksi maataloudelle ja elintarvike- ja turveteollisuudelle.

Torjunta

Vesikaijalehden torjunta on vaikeaa ja kallista, jos kasvusto on päässyt kehittymään laajaksi, eikä kasvin täydellinen hävittäminen yleensä ole mahdollista. Tämän vuoksi torjuntaan on ryhdyttävä heti kasvuston ollessa vielä alkuvaiheessa. Australiassa, Uudessa Seelannissa, Yhdysvalloissa ja joissakin Aasian maissa on saatu tuloksia vesikaijalehden biologisessa torjunnassa hyödyntämällä lajia ravinnoksi käyttäviä hyönteislajeja. Australiassa on julkaistu torjuntaohjeita.

Mitä minä voin tehdä

Älä osta akvaariokasviksi vesikaijalehteä. Jos havaitset lajia luonnossa, ilmoita siitä heti vieraslajiportaaliin.

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lisätiedot

CABI: Invasive Species Compendium: Alternanthera philoxeroides (alligator weed) http://www.cabi.org/isc/datasheet/4403

Global invasive species database GISD: Species profile: Alternanthera philoxeroides. http://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=763

Kuvauksen laatijat

Sirkka Juhanoja, Luke 2017