Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica)

Tarhatatar
(Reynoutria ×bohemica)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Arto Kurtto, Luomus, ©
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Arto Kurtto, Luomus, ©
Kuva: Arto Kurtto, Luomus, ©
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Arto Kurtto, Luomus, ©
Kuva: Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-SA-4.0
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-SA-4.0
Kuva: Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-SA-4.0
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-SA-4.0
Kuva: Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Eeva Maria Tuhkanen, Luke, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Caryophyllales
                      • Tatarkasvit (Polygonaceae)
                        • Jättitattaret (Reynoutria)
Kuva: Arto Kurtto, Luomus, ©
Tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) - Arto Kurtto, Luomus, ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (kansallinen luettelo)

Tarhatatar on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Tarhatatar (entinen hörtsätatar, Fallopia × bohemica) on japanintattaren ja sahalinintattaren risteymä. Se on monivuotinen ja nopeakasvuinen ruoho. Tarhatatar on ominaisuuksiltaan sahalinintattaren ja japanintattaren väliltä. Tatarten varret ovat lähes haarattomat, ontot ja hieman puumaiset ja niissä on usein punertavia tai punaruskeita täpliä. Varret ovat yksivuotiset ja juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.

Alkuperä ja levinneisyys

Tattaret eivät tiettävästi leviä Suomessa siemenistä, vaan kulkeutuvat uusille paikoille juurakonkappaleina puutarhajätteiden, siirtomaiden tai virtavesien mukana. Tarhatatar on Suomessa toistaiseksi harvinainen, joskin se sekoitetaan herkästi japanintattareen ja sahalinintattareen ja osa näiden havainnoista voi tarkoittaa tarhatatarta. Tarhatattaren torjuminen ennen mahdollista laajaa leviämistä olisi kustannustehokasta.

Haitat

Kookkaat tattaret ovat voimakkaita kilpailijoita eikä niiden muodostamissa kasvustoissa juuri kasva muita lajeja. Ne leviävät tehokkaasti kasvullisesti ja kilpailevat kulttuurikasvillisuuden kanssa asutuksen läheisyydessä.

Tiheissä tatarkasvustoissa kasvuolosuhteet muuttuvat niin, että esimerkiksi alkuperäisten puuvartisten kasvien siemenet eivät pysty itämään ja alueen luontainen kasvillisuuden kehitys hidastuu tai muuttuu täysin.

Jokien ja purojen varsilla esiintyessään tatarkasvustot voivat aiheuttaa eroosion lisääntymistä ja maa-aineksen kulkeutumista vesistöihin, sillä kasvustot lakastuvat talveksi täysin, eivätkä sido maata talven ja kevään sateiden aikana. Irtomaan päätyminen vesistöön voi olla uhka mm. taimenten kutusoraikoille.

Torjunta

Tatarten hävittäminen on osoittautunut hyvin hankalaksi. Pelkkä kitkeminen tai varsien katkaiseminen ei riitä, sillä tattaret lähtevät helposti uuteen kasvuun. Niitä ei myöskään yleensä pysty hävittämään kaivamalla, sillä tattaret lähtevät uuteen kasvuun pienestäkin maahan jäänestä juurakon kappaleesta. Pienialaisten kasvustojen hävittäminen voi onnistua leikkaamalla kasvusto ensi kokonaan alas ja peittämällä se sitten mustalla muovilla 3–4 vuoden ajaksi. Onnistuneesti tatarkasvusto on saatu torjuttua seuraavalla menetelmällä: varret katkaistaan läheltä tyveä ja onttoihin varsiin ruiskutetaan torjunta-ainetta. Tämä toistetaan muutaman kerran vuodessa niin kauan, että kasvusto häviää. Katkaistut varret voidaan jättää maatumaan kasvuston päälle.

Hankalissa kohteissa voi joutua turvautumaan torjunta-aineisiin. Niitä ei tule lainkaan käyttää pohjavesialueilla, kaivojen tai pintavesien lähellä, eikä lasten leikkipaikkojen tuntumassa. Uudet syntyvät versot voi poistaa käsin kitkemällä. Ne hävitetään polttamalla tai kompostoimalla.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Tarhatattaren tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Tarhatatarta ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää tarhatattaren sekä sen siementen ja kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.