Poimukellussaniainen (Salvinia molesta)

Poimukellussaniainen
(Salvinia molesta)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Poimukellussaniainen (Salvinia molesta) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Michael D. Netherland, CC-BY-SA-4.0
Poimukellussaniainen (Salvinia molesta) - Michael D. Netherland, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Polypodiophytina
                  • Polypodiopsida
                    • Salviniales
                      • Kellussaniaiskasvit (Salviniaceae)
                        • Kellusaniaiset (Salvinia)
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Poimukellussaniainen (Salvinia molesta) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Poimukellussaniainen on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Poimukellussaniainen on Brasiliasta kotoisin oleva makeiden vesien kasvi. Se sietää myös murtovesiä, joiden suolapitoisuus on korkeintaan 20 % meriveden suolaisuudesta, mutta suolaisissa olosuhteissa sen kasvu hidastuu.

Tunnistaminen

Poimukellusaniainen on vapaana kelluva saniainen, jolla on kolme kasvullista vaihetta. Ensimmäisessä, eli primäärisessä vaiheessa pienilehtinen kasvi levittäytyy avoimen veden alueelle. Toisen, eli sekundaarisen vaiheen yksilöiden lehdet ovat hieman suuremmat ja hieman laskostuneet. Kolmannessa eli tertiäärisessä vaiheessa kasvin lehdet ovat selvästi suuremmat kuin alkuvaiheessa (tyypillisesti noin 2,5 senttimetriä), laskostuneet ja tiiviisti pakkautuneet. Kun lehtien laskoksia aukoo, niiden on kuvattu muistuttavan perhosen siipiä. Kelluvien lehtien yläpinnalla kasvaa vispilän muotoisia pieniä karvoja, jotka ovat lajille hyvä tuntomerkki. Yksittäinen kasvi voi kasvaa noin 30 senttimetriä pitkäksi, mutta yhdessä kasvit voivat muodostaa laajan ja tiiviin, kelluvan maton vesistön pinnalle. Kasvimatot voivat kasvaa myös toistensa päällä, ja jopa metrin paksuisia poimukellussaniaismattoja on havaittu vesistöissä.

Alkuperä ja levinneisyys

Poimukellusaniainen on kotoisin Brasiliasta, eikä se ole toistaiseksi muodostanut vakiintuneita kantoja EU:ssa. Nykyisissä olosuhteissa on kuitenkin todennäköistä, että se leviää ja vakiintuu Välimeren alueella, pääasiassa Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa. Lajia on tavattu Euroopassa muun muassa Itävallassa, Belgiassa, Korsikan saarella, Saksassa, Hollannissa sekä Italiassa ja Portugalissa. Poimukellusaniaista tuodaan Eurooppaan koristekasviksi puutarhalampiin ja akvaarioihin, ja on todennäköistä, että lajia on päässyt leviämään näistä ympäristöön. Sitä myydään laajasti myös EU:n alueella. Lisäksi on mahdollista, että lajia on levinnyt myös saastuneen muun kasvimateriaalin ja vapaa-ajan välineiden, kuten kalastusvälineiden, mukana.

Laji menestyy parhaiten suojaisissa ja tyynissä lämpimissä vesistöissä. Lauhkeissa ilmasto-oloissa se kestää satunnaista pakkasta ja veden pinnan jäätymistä. Kyseessä on kuitenkin lämpimien vesien laji, ja alle kymmenessä asteessa sen kasvu hidastuu merkittävästi. Poimukellussaniainen kasvaa muun muassa hitaasti virtaavissa joissa, järvissä, kosteikoilla, ojissa, lammissa sekä kastelukanavissa ja kanavissa. Se voi myös levitä uusille elinalueille kastelujärjestelmien kautta.

Haitat

Muodostaessaan tiiviitä kasvimattoja vesistöjen pinnalle poimukellussaniainen heikentää valon läpäisyä vesistössä ja alentaa sekä happi- että pH-tasoja. Lisäksi vesistöjen hiilidioksidipitoisuus ja rikkivetypitoisuus usein kasvavat. Se kilpailee resursseita alkuperäisen lajiston kanssa, ja voi syrjäyttää muita kasvilajeja. Kasvava ja hajoava kasvimateriaali poimukellussaniaisen kasvustoista voi tukkia vesiväyliä ja hidastaa virtauksia. Lisäksi se voi tukkia kastelu- ja viemärijärjestelmiä

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Poimukellussaniaisen tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Poimukellussaniaista ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhalammistasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa puutarhalammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää poimukellussaniaisen sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Euroopan komission riskiarviot uusille vieraslajeille

Kuvauksen laatijat

MMM 2019

Tietoja täydennetään mahdollisimman pian