Haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima)

Haisujumaltenpuu
(Ailanthus altissima)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Sapindales
                      • Kvassiakasvit (Simaroubaceae)
                        • Jumaltenpuut (Ailanthus)
Kuva: Pixabay.com, PD
Haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima) - Pixabay.com, PD

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Haisujumaltenpuu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin

Luonnehdinta

Kvassiakasvien (Simaroubacaea) heimoon kuuluva haisujumaltenpuu on nopeakasvuinen, runkojohteinen puu, joka muodostaa juurivesoja ja leviää niiden ja siementen avulla voimakkaasti. Haisujumaltenpuuta pidetään yhtenä haitallisimpana vieraslajina Euroopassa. Se kasvaa luontaisena Pohjois- ja Keski-Kiinassa. Haisujumaltenpuuta on istutettu paljon kaupunkipuuksi lauhkealla vyöhykkeellä, koska laji sietää hyvin kuivuutta, ilmansaasteita ja muita haastavia olosuhteita. Istutetut puut ovat pääsääntöisesti emiyksilöitä hedepuiden kukintojen pahan hajun vuoksi.

Haisujumaltenpuuta on istutuksista levinnyt voimakkaasti juuri- ja kantovesoilla ja siemenillä. Yksi puu voi tuottaa jopa miljoona tuulilevitteistä siementä vuodessa. Invasiivisuutta on edistänyt se, että laji pärjää kuivissa ja karuissa olosuhteissa, eri maalajeilla ja happamuuksissa ja sietää saasteita. Ilmaston lämmetessä haisujumaltenpuun menestymisen mahdollisuus ja potentiaali levitä Suomessa kasvaa.

Tunnistaminen

Haisujumaltenpuu kasvaa tavallisesti 6-10 m korkeaksi, mutta voi saavuttaa jopa 30 m korkeuden. Kaarna on tummanharmaa ja siinä on pystysuuntaisia vaaleita kapeita juovia. Vankat oksat ovat mutkaisia. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet ovat 45-60 (-90) cm pitkiä ja lehdyköitä on 13-25. Kiiltävät lehdykät ovat 7-12 cm pitkiä, kapeansoikeita, reunoiltaan muuten ehyitä, mutta tyveltään 1-6 hampaisia. Lehdet puhkeavat keväällä punertavina ja varisevat syksyllä vihreinä. Murskatut lehdet tuoksuvat epämiellyttäviltä. Laji on kaksikotinen, ja hedekukinnot haisevat voimakkaasti. Pienet, 7-8 mm läpimittaiset kellanvihreät kukat muodostavat isoja, terttumaisia kukintoja. Hedelmä on 3-4 cm pitkä, kummastakin päästä käyristynyt lenninsiivellinen pähkylä. Lenninsiivet (samarat) saattavat saada huomiota herättävän oranssinpunaisen värin.

Alkuperä ja levinneisyys

Haisujumaltenpuu kasvaa luontaisena Pohjois- ja Keski-Kiinassa. Haisujumaltenpuu menestyy lauhkeasta vyöhykkeestä tropiikkiin, ei kuitenkaan monsuunisateiden alueella. Laji kestää jopa -35° C pakkasta. Se on voimakkaasti levinnyt invasiivisena Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa sekä Etelä- ja Keski-Euroopassa. Intiassa lajia on käytetty uudelleenmetsitykseen. Eurooppaan haisujumaltenpuu on tuotu 1740-luvulla. Haisujumaltenpuuta kasvaa lähimaissamme Viroa, Latviaa ja Liettuaa lukuunottamatta, ja se menestyy Ruotsissa Tukholman seutua myöten. Laji menestyy myös Etelä-Suomessa, mutta ei tiettävästi ole tehnyt itävää siementä.

Lajin käyttö kaupunkipuuna on johtanut sen leviämiseen invasiivisena monissa maissa. Vaikka laji on EU:ssa kielletty, leviämisriskin muodostaa edelleen harrastajien kasvatustoiminta joko itse tuoduista tai verkon kautta tilatuista siemenistä ja taimista.

Haitat

Haisujumaltenpuu on levinnyt erityyppisiin ympäristöihin, kuten rakennetun ympäristön tienvarsille ja kaikenlaisille joutomaille, niityille, taajamametsiin ja myös luontaisiin metsiin. Se on yleisin puuvartinen vieraslaji Pohjois-Amerikan metsissä ja sitä pidetään yhtenä haitallisimpana vieraslajina myös Euroopassa. Voimakkaasti levitessään laji syrjäyttää luontaista kasvillisuutta ja vähentää samalla myös muiden eliöryhmien monimuotoisuutta, sillä se voi vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin, kuten ravinnekiertoon. Lajin siitepöly aiheuttaa allergiaoireita. Lajia on hyvin hankala poistaa.

Torjunta

Suomessa olemassa olevat yksilöt tulee poistaa. Koska haisujumaltenpuu voi kaatamisen jälkeen tehdä juuri- ja kantovesoja ja lähteä niistä uudelleen kasvamaan, on ympäristöä tarkkailtava ja torjuntaa jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen. Vaikka lajin ei tiedetä vielä tehneen itämiskelpoista siementä Suomessa, on tämäkin mahdollista ja ympäristöä on tarkkailtava siementaimien varalta. Lajin levinneisyyden kehittymistä Suomen rajojen ulkopuolella on tarpeen seurata ja saapuminen Suomeen on pyrittävä estämään nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Haisujumaltenpuun tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Haisujumaltenpuuta ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää haisujumaltenpuun sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

MMM 2019, Eeva-Maria Tuhkanen (Luke)2020