Japaninhumala (Humulus japonicus)

Japaninhumala
(Humulus japonicus)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Rosales
                      • Hamppukasvit (Cannabaceae)
                        • Humalat (Humulus)
Kuva: © Guillaume FRIED (Anses), ©
Japaninhumala (Humulus japonicus) - © Guillaume FRIED (Anses), ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Japaninhumala on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Hamppukasveihin (Cannabeceae) lukeutuva japaninhumala on yksivuotinen, kaksikotinen, köynnöstävä ruohokasvi. Japaninhumalaa on käytetty koristekasvina puutarhoissa. Villiintyneenä laji viihtyy erityisesti kosteilla joen- ja ojanpenkoilla, mutta voi esiintyä myös niityillä, joutomailla ja tienpientareilla.

Japaninhumala lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Yksi kasvi voi tuottaa 800-1200 siementä. Siemenillä ei ole erityisiä leviämiskeinoja, vaan kypsät siemenet tippuvat emäkasvin lähelle muodostaen noin kolmevuotisen siemenpankin. Unkarissa ja Ranskassa lajin on raportoitu kukkivan myöhään, heinä-syyskuussa. Lyhyt kasvukausi ja sen alhaiset lämpötilat rajoittavat japaninhumalan leviämistä. Suomen nykyilmastossa laji ei ehdi tuottaa itämiskykyisiä siemeniä ja vakiintua, mutta ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet voivat muuttua erityisesti Etelä-Suomessa japaninhumalalle suotuisiksi.

Tunnistaminen

Korkeus vaihtelee yleensä 0.5-5 metrin välillä, mutta sen on havaittu kasvavan jopa 11 metrin korkuiseksi. Haaroittunut, kuusikulmainen varsi kiertyy myötäpäivään itsensä ja tuen ympärille. Japaninhumalan isot (15-25 cm), vaaleanvihreät, sahalaitaiset lehdet ovat vastakkain ja sormijakoiset (5-7-(9)-jakoiset). Lehtiruoti on lehtilapaa pidempi. Suuret hedekukinnot (15-25 cm) ovat pystyjä, haaraisia röyhyjä. Emikukat muodostavat kartiomaisia tähkäkukintoja.

Alkuperäiseen lajistoon lukeutuvasta, monivuotisesta humalasta (H. lupulus) yksivuotisen japaninhumalan voi erottaan muun muassa lehtien, lehtiruodin ja kukintojen perusteella. Humalan tummanvihreät lehdet ovat yleensä 3-5-jakoiset, kun taas japaninhumalan vaaleanvihreissä lehdissä jaokkeita on enemmän. Toisin kun japaninhumalalla humalan lehtiruoti on lyhyempi kuin lehtilapa. Emikukinnot eli ”humalankävyt” ovat japaninhumalalla pienemmät kuin humalalla.

Alkuperä ja levinneisyys

Japaninhumala on kotoisin Itä-Aasiasta (Kiina, Taiwan, Japani, Korea, Vietnam). Sitä on tuotu koristekasviksi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun loppupuolella. Euroopassa laji on levinnyt luontoon ja vakiintunut Ranskassa, Italiassa, Serbiassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Lisäksi sitä esiintyy satunnaisesti Keski-Euroopassa muun muassa Belgiassa, Bulgariassa, Puolassa, Saksassa ja Ukrainassa. Villiintyneenä laji viihtyy erityisesti kosteilla joen- ja ojanpenkoilla, mutta voi esiintyä myös niityillä, joutomailla ja tienpientareilla.

Japaninhumalaa on käytetty satunnaisesti koristekasvina Suomessa.

Haitat

Japaninhumala muodostaa tiheitä kasvustoja, syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja vähentää lajirunsautta.  Japaninhumala voi muuttaa lajistokoostumusta, sillä se voi esimerkiksi varjostaa ja tukahduttaa puiden taimet.  Japaninhumalan valtaamilla joenpenkoilla eroosioriski ja myös tulvariski saattaa kasvaa. Lisäksi japaninhumalalla voi olla allelopaattisia vaikutuksia ja se voi estää siementen itämistä ja taimien kehitystä.  Japaninhumalan siitepöly aiheuttaa allergiaa, ollen esimerkiksi Etelä-Kiinassa yksi merkittävimmistä siitepölyallergian aiheuttajista.

Torjunta

Yksivuotista japaninhumalaa on ollut myynnissä Suomessa. Laji ei todennäköisesti kuitenkaan menesty Suomen nykyilmastossa, joten riski leviämisestä luontoon on tällä hetkellä pieni. Ilmastonmuutoksen myötä tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Lajin levinneisyyden kehittymistä Suomen rajojen ulkopuolella on tarpeen seurata ja saapuminen Suomeen on pyrittävä estämään nyt ja tulevaisuudessa.

Japaninhumalaa ei saa päästää leviämään luontoon ja puutarhoissa mahdollisesti olevat kasvustot on hävitettävä. Japaninhumalan voi hävittää kitkemällä tai niittämällä ennen kuin siemenet ovat ehtineet muodostua. Mikäli kasvi on onnistunut siementämään ja siemenpankki on ehtinyt muodostua, kitkentää on jatkettava kolmen vuoden ajan. Siemenet on hävitettävä esimerkiksi polttamalla.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Japaninhumalan tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Japaninhumalaa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää japaninhumalan sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

CABI (2020) Humulus scandens. Datasheet. https://www.cabi.org/isc/datasheet/108921 

EPPO (2020) Humulus scandens. EPPO datasheets on pests recommended for regulation. https://gd.eppo.int/taxon/HUMJA 

EPPO (2019). Humulus scandens (Lour.) Merr.. EPPO Bulletin, 49: 267– 272. https://doi.org/10.1111/epp.12524

EPPO (2018) Pest risk analysis for Humulus scandens. EPPO, Paris. https://gd.eppo.int/taxon/HUMJA/documents 

GBIF Secretariat (2020). Humulus scandens (Lour.) Merr. GBIF Backbone Taxonomy. Checklist dataset https://doi.org/10.15468/39omei

SLU Artdatabanken (2020). Japansk humle, Humulus japonicus. Artfakta.  https://artfakta.se/artbestamning/taxon/humulus-japonicus-221099  

Chapman, D., Pescot, O. L., Roy, H. E., & Tanner, R. (2019). Improving species distribution models for invasive non-native species with biologically informed pseudo-absence selection. Journal of Biogeography, 46(5), 1029-1040. https://doi.org/10.1111/jbi.13555   

Luo, W. T., Huang, H. M., Zheng, P. Y., Wei, N. L., Luo, J. Y., Sun, B. Q., & Zeng, G. Q. (2016). Major grass pollen allergens and components detected in a southern Chinese cohort of patients with allergic rhinitis and/or asthma [Article]. Molecular Immunology, 78, 105-112. https://doi.org/10.1016/j.molimm.2016.08.013   

Small, E. (1978) A Numerical and Nomenclatural Analysis of Morpho-Geographic Taxa of Humulus. Systematic Botany, 3(1), 37-76. https://www.jstor.org/stable/2418532

Wang, X. Y., Ma, T. T., Zhuang, Y., Wang, X. D., Ning, H. Y., Shi, H. Y., Yu, R. L., Yan, D., Huang, H. D., Bai, Y. F., Shan, G. L., Zhang, B., Song, Q. K., Zhang, Y. F., Zhang, T. J., Jia, D. Z., Liu, X. L., Kang, Z. X., Yan, W. J., Yang, B. T., Bao, X. Z., Sun, S. H., Zhang, F. F., Yu, W. H., Bai, C. L., Wei, T., Yang, T., Ma, T. Q., Wu, X. B., Liu, J. G., Du, H., Zhang, L., Yan, Y., & Wang, D. Y. (2018). Prevalence of pollen-induced allergic rhinitis with high pollen exposure in grasslands of northern China [Article]. Allergy, 73(6), 1232-1243. https://doi.org/10.1111/all.13388   

Xu, J. J., Tang, X. P., Wang, B., Li, X. W., Bai, H. D., Xu, J., Liu, D. C., Bai, L. Y., & Li, Z. R. (2020). Allelopathic effects of scandent hop (Humulus scandens Lour) on barnyard grass (Echinochloa crus-galli L.). Allelopathy Journal, 49(2), 141-149. https://doi.org/10.26651/allelo.j/2020-49-2-1260   

Kuvauksen laatijat

MMM 2019, Miia Jauni (Luke) 2020