Keltalammikki (Nymphoides peltata)

Keltalammikki
(Nymphoides peltata)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0
Keltalammikki (Nymphoides peltata) - Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0
Keltalammikki (Nymphoides peltata) - Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Asterales
                • Raatekasvit (Menyanthaceae)
                  • Lammikit (Nymphoides)
Kuva: Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0
Keltalammikki (Nymphoides peltata) - Rami Laaksonen, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Lammikki on kelluva, hieman ulpukkaa muistuttava vesikasvi. Sen herttamaiset lehdet ovat ulpukan lehtiä pienemmät, leveydeltään 3-10 cm, mutkalaitaiset ja alta punapilkkuiset. Kukat ovat keltaiset ja 3-4 cm leveät. Erona ulpukan kukkiin on pienemmän koon lisäksi karvaiset ja ripsireunaiset terälehdet, mistä laji on saanut englanninkielisen nimensäkin fringed lily. Lammikki muodostaa pitkien rönsyjensä avulla tiheitä mattomaisia kasvustoja, jotka kukkiessaan näkyvät keltaisina laikkuna jo etäältä.

Alkuperä ja levinneisyys

Lammikki on kotoisin Keski-Euroopasta Vähä-Aasiaan ulottuvalta alueelta. Se on alun perin koristekasviksi tuotuna levinnyt myös Euroopan pohjoisosiin ja erityisesti Ruotsiin. Se kasvaa runsasravinteisissa järvissä, lammissa, kanavissa ja allikoissa. Suomesta lammikki löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 Varsinais-Suomen Littoistenjärvestä. Myöhemmin kasvia on löydetty Aurajoesta Vanhalinnan yläpuolelta, Naantalin Luolalanjärvestä, Maskusta ja Raisiosta Haunisten altaalta.

Haitat

Lammikkin rönsyt voivat kasvaa muutamassa kuukaudessa useita metrejä. Siten kasvi voi vallata yhdessä kesässä laajankin alueen syrjäyttäen samalla alkuperäistä lajistoa. Hajoavat kasvustot kuluttavat happea ja saattavat aiheuttaa happikatoa talviaikaan. Umpeenkasvun myötä vesistön virkistykäyttö vaikeutuu, mikä voi alentaa rantatonttien arvoa.

Torjunta

Lammikki on poistettava vesistöstä mahdollisimman pian, koska se leviää erittäin nopeasti.  Kasvustosta irronneet versot voivat kelluvina kulkeutua helposti uusille kasvupaikoille, ja piikikkäät siemenet tarttuvat helposti lintujen ja eläinten turkkiin ja leviävät niiden mukana.

Lammikkikasvustot poistetaan kitkemällä ne huolellisesti pohjaa myöten ja keruujätteet poltetaan. Apuna poistossa voi käyttää lapioita, talikoita ja haravia. Huolimattomasti tehty poisto voi levittää kasvia, sillä poiston yhteydessä irronneet versot saattavat ajautua uusille paikoille. Tämän voi estää poiston ajaksi asetettavilla puomeilla tai verkoilla.

Lammikki valtaa helposti kokonaisia vesistöjä.  Suuriksi päässeiden kasvustojen torjunta on erittäin vaikeaa, sillä kasvi valtaa uudelleen ruopatut alueet.

Mitä minä voin tehdä

Ilmoita kasvustosta mahdollisimman pian vieraslajiportaalin kautta. Näin voidaan ryhtyä heti sen poistotoimenpiteisiin.

Lisätiedot

Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 474. 2. painos. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lammikki

http://www.ts.fi/tstv?id=29006859