Corbicula fluminea


Corbicula fluminea

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Nilviäiset (Mollusca)
          • Simpukat (Bivalvia)
            • Heterodonta
              • Veneroida
                • Cyrenidae
                  • Corbicula
Kuva: Rob Curtis, CC-BY-NC-SA-4.0
Corbicula fluminea - Rob Curtis, CC-BY-NC-SA-4.0

Luonnehdinta

Aasiansimpukaksi kutsuttu Corbicula fluminea on 25–50 mm kokoinen, paksukuorinen simpukkalaji. Kuori on tyypillisesti pyöristyneen kolmion muotoinen ja vaihtelee väriltään keltavihreästä ruskeaan. Kuoren ulkopuolella on useita samankeskisiä rosoisia, koholla olevia kasvurenkaita ja nuorilla yksilöillä uloimpien renkaiden ympärillä voi erottua kolme ruskeahkoa tai violetinväristä raitaa. Umbo sijaitsee keskellä simpukan yläreunaa.

Kuoren sisällä umbon tuntumassa simpukalla on kolme nystymäistä keskihammasta eli kardinaalihammasta molemmissa kuorenpuolikkaissa. Lisäksi umbon molemmin puolin on pitkät sahalaitaiset reunahampaat eli lateraalihampaat, joita on yksi pari vasemmassa kuorenpuolikkaassa ja kaksi paria oikeassa. Sisältä simpukan valkoinen helmiäinen on sinertävä tai violettiin taittava.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Lajin alkuperäiset elinalueet sijaitsevat Aasiassa, Australiassa ja Afrikassa. C. fluminea tavattiin ensimmäisen kerran luonnollisen elinalueensa ulkopuolella Pohjois-Amerikassa jo 1920-luvulla, mutta Euroopassa se havaittiin ensi kerran vasta 1980-luvulla. Laji on levinnyt laajalti Manner-Euroopan sisävesissä suurten jokien välityksellä. Vaikka C. fluminea tunnetaan makeanveden simpukkana, se pystyy elämään myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Itämeressä lajia esiintyy Saksan ja Puolan jokisuissa, mutta Suomessa sitä ei ole vielä tavattu.

C. fluminean leviäminen alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle on todennäköisesti ihmistoiminnan seurausta. Lajin epäillään kulkeutuneen uusille alueille esimerkiksi painolastivesien mukana tai ihmisten vapauttaessa kalansyötteinä, ravintona tai akvaarioissa pidettyjä yksilöitä luontoon. C. fluminean levittäytyminen uudella alueella on tehokasta, sillä nuoruusasteet leviävät helposti virtausten mukana ja vesilintujen jalkoihin tai sulkapeitteeseen takertuneina. Lajin runsastuminen tapahtuu nopeasti, sillä yksilöt kasvavat ja saavuttavat sukukypsyyden nopeasti ja lisääntyvät tehokkaasti.

Haitat

Sekä Pohjois-Amerikan että Euroopan makeissa vesissä C. fluminean on havaittu vaikuttaneen haitallisesti alueen alkuperäisen simpukkalajiston runsauteen ja monimuotoisuuteen. Vaikutukset paikalliseen lajistoon perustuvat C. fluminean kykyyn muuttaa elinympäristöään voimakkaasti. Runsaana esiintyessään simpukka voi vähentää huomattavasti veden kasviplanktonin määrää ja vaikuttaa siten ylempiin trofiatasoihin. Laji kilpailee muiden simpukoiden kanssa ravinnon lisäksi myös elintilasta ja saattaa tuoda mukanaan alkuperäislajistolle haitallisia loisia ja tauteja. Lisäksi lajin on havaittu aiheuttavan taloudellista haittaa ihmisille tukkimalla merivettä käyttävien laitosten vedenottoputkistoja.

Toisaalta C. fluminealla saattaa uusilla alueilla olla myös positiivisia vaikutuksia. Runsaana esiintyessään se toimii uutena ravinnonlähteenä niin kaloille, vesilinnuille kuin nisäkkäillekin. Kuolleiden yksilöiden kuoret puolestaan tarjoavat suojaa ja mikrohabitaatteja pienille pohjaeläimille. Lajin yksilöiden on tutkittu pystyvän suodattamaan jopa litran vettä tunnissa. Suodatustehokkuudestaan johtuen runsaat esiintymät voivat kasviplanktonia vähentämällä lisätä veden kirkkautta ja siten edesauttaa pohjalla elävien, valoa vaativien vesikasvien ja makrolevien kasvua.

Torjunta

Lajin laajamittaiseen torjuntaan ei ole keinoja. Nilviäisille on kehitetty erilaisia kemiallisia torjunta-aineita, mutta niiden käyttäminen vahingoittaisi myös alueen alkuperäisiä simpukoita.

Paikallisesti yksilöiden kertymistä tehtaiden ja voimaloiden vedenottojärjestemiin voidaan vähentää erilaisten ansojen ja siivilöiden avulla. C. fluminea on hyvin herkkä nopeasti vaihtuville ympäristöolosuhteille, erityisesti lämpötilan ja happipitoisuuden muutoksille. Esimerkiksi putkissa virtaavan veden lämmitys yli simpukan lämmönsietokyvyn noin 37 asteeseen toimii yhtenä torjuntakeinona.

Lisätiedot

Sousa, R., Antunes, C. & Guilhermino, L. (2008) Ecology of the invasive Asian clam Corbicula fluminea (Müller, 1774) in aquatic ecosystems: an overview. Annales de Limnologie - International Journal of Limnology, 44 (2): 85–94.
http://journals.cambridge.org/download.php?file=%2FANL%2FANL44_02%2FS0003408808000174a.pdf&code=a84a5af8dedaaaf33a840b894cced959

http://www.cayugacounty.us/portals/0/wqma/lakeissues/ACTF_meeting_notes/asian_clam_presentation.pdf