Lehtipolte (Alternaria alternata)

Lehtipolte
(Alternaria alternata)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Vaarallinen kasvintuhooja (Karanteenilaji)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Sienet (Fungi)
        • Ascomycota
          • Pezizomycotina
            • Dothideomycetes
              • Pleosporomycetidae
                • Pleosporales
                  • Pleosporaceae
                    • Alternaria

Luonnehdinta

Lehtipolte on hyvin yleinen perunakasvustojen tauti loppukesällä. Tautia voi esiintyä myös tomaatilla. Lehtipoltetta aiheuttaa kaksi Alternaria-lajia, A. alternata ja A. solani. Myös ilmansaasteet, kuten otsoni, voivat joskus aiheuttaa perunassa lehtipoltetta muistuttavia oireita. Lehtipoltetta on aikaisemmin pidetty Suomessa merkitykseltään melko vähäisenä tautina, koska oireet ovat ilmaantuneet kasvustoon vasta kasvukauden lopulla. 2000-luvulla taudin tuhoisuus on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa ja aivan viime vuosina lehtipoltteesta on tullut Suomessakin merkittävä satotappioiden aiheuttaja varsinkin lohkoilla, joilla viljellään perunaa vuodesta toiseen.

Tunnistaminen

Lehtipolte vioittaa ensisijaisesti perunan lehtiä. Tavallisimmin lehtipoltteen aiheuttamat laikut ovat 1–2 mm laajuisia ja kulmikkaita, koska vain lehtisuonten välinen solukko tuhoutuu. Joskus lehtipoltteen laikuista muodostuu huomattavasti suurempia, samankeskisiä, vuorotellen vaalean ja tummanruskeita kehiä. Laikkujen yhdistyessä lehti vähitellen ruskistuu kokonaan. Pahimmillaan tauti voi tuhota koko lehvästön. Kulmikkaat pienet laikut yhdistetään usein A. alternata ja kehämäiset laikut A. solani lajiin. Pienistä kulmikkaista laikkuista ei läheskään aina pystytä eristämään taudinaiheuttajaa. Laikkujen syynä voivat uusimpien tutkimusten mukaan olla myös ilmansaasteet, kuten otsoni tai muut fysiologiset tekijät.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Taudinaiheuttaja on kuvattu ensimmäisen kerran perunan lehdistä Pohjois-Amerikassa 1882 nimellä Macrosporium solani. Sieni osoitettiin perunan taudinaiheuttajaksi 1890-luvulla Australiassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa se aiheutti tuhoja erityisesti ilmastoltaan lämpimillä perunantuotantoalueilla. 1890-lopulla myös A. alternata-sienen osoitettiin olevan yhteydessä lehtipolteoireisiin. Euroopassa Suomi mukaan lukien tautia on esiintynyt yleisesti ainakin 1900-luvun alkuvuosista lähtien, mutta sen merkitystä on pidetty hyvin pienenä 2000-luvulle asti. Tauti on yleistynyt 2000-luvulla etenkin Manner-Euroopassa. 2010-luvulla taudista on tullut vakava ongelma myös pohjoisimmilla perunantuotantoalueilla.

Haitat

Lehtipolte alentaa perunan mukulasatoa tuhoamalla yhteyttävää lehtialaa. Satotappiot voivat olla merkittäviä, jos tauti iskeytyy kasvustoihin aikaisin kesällä. Tauti voi aiheuttaa myös vioituksia peruna mukuloihin ja heikentää niiden käyttöarvoa. Suomessa mukulavioitusten merkitys on ollut toistaiseksi hyvin pieni.

Torjunta

Tautiriskiä voidaan vähentää huolehtimalla hyvästä viljelykierrosta ja suosimalla taudinkestäviä perunalajikkeita. Ammattiviljelyssä tautia voidaan torjua tarvittaessa kemiallisilla kasvinsuojeluvalmisteilla.

Mitä minä voin tehdä

Lehtipolte on hyvin yleinen tauti perunapelloissa loppukesällä. Taudin ilmaantuminen ei edellytä erityisiä toimenpiteitä.

Kuvauksen laatijat

Luke Asko Hannukkala